Itämeren ekosysteemi on todennäköisesti siirtynyt ravinnekuormituksen takia uudenlaiseen tilaan, jonka muuttaminen vaatisi paljon voimakkaampia toimia kuin tähän asti on ajateltu, arvelevat Ruotsin ympäristönhoitoneuvoston tutkijat.
- Ekosysteemi on saattanut mennä takalukkoon uuteen yliravitsemuksen ja happikadon tasapainotilaan. Sellaisen tilan poistamiseen Itämeren maiden nykyiset päästövähennystavoitteet ovat luultavasti riittämättömiä, neuvosto kirjoittaa tiistain Göteborgs-Posten-lehteen laatimassaan kirjoituksessa.
Arvovaltaisista tutkijoista koostuva neuvosto on Ruotsin hallituksen asiantuntijaryhmä ympäristöasioissa. Neuvosto antoi tiistaina hallitukselle ravinnekuormituksen vähentämisestä selvityksen, johon oletus Itämeren uudesta tasapainotilasta sisältyy.
Tutkijoiden mukaan Ruotsi voisi saavuttaa ravinnepäästöissä vuoden 1940 tason 15 vuodessa, mutta sekään ei todennäköisesti riittäisi Itämeren tilan korjaamiseen, jos oletus uudesta tasapainotilasta pitää paikkansa. He kehottavat Ruotsin hallitusta työskentelemään korkeimmalla poliittisella tasolla, jotta muut Itämeren maat saataisiin mukaan voimatoimiin ravinnekuormituksen vähentämiseksi.
Rehevöityminen
jatkuu
Suomen ympäristökeskuksen Itämeren suojelun tutkimusohjelman johtavan tutkijan Heikki Pitkäsen mukaan tutkijapiireissä on ajateltu jo jonkin aikaa, ettei Itämeren tila parane samassa suhteessa kuin päästöt vähenevät.
- Tässä (ruotsalaistutkijoiden kirjoituksessa) on esitetty hyvin konkreettisesti, että on selkeästi siirrytty sen rajan yli, josta olisi helppo palata, Pitkänen sanoo.
Esimerkiksi Suomenlahden kesäaikainen rehevöitymiskehitys on jatkunut, vaikka merkittävimpien rehevöitymistä aiheuttavien aineiden typen ja fosforin päästöt ovat vähentyneet reilun kymmenen vuoden aikana peräti 40 prosenttia, Pitkänen kertoo.
Tämä liittyy hänen mukaansa sisäiseen kuormitukseen. Happikatoisista pohjasedimenteistä vapautuu fosforia, joka ruokkii sinileviä, jotka puolestaan sitovat ilmasta typpeä.