Suomen ja Ruotsin sotilasyhteistyö voi jopa heikentää Suomen turvallisuutta, arvioi ruotsalainen puolustusasiantuntija, kenraalimajuri evp Karlis Neretnieks. Sen sijaan Nato-jäsenyys olisi hänen mukaansa Suomelle eduksi, vaikka myös siihen liittyy omat huomattavat riskinsä.
Neretnieks on Ruotsin maanpuolustuskorkeakoulun entinen rehtori ja kuninkaallisen sotatiedeakatemian jäsen. Hän kirjoittaa blogissaan, että Suomen ja Ruotsin yhteistyöstä on kyllä Suomelle pientä etua, kun suomalaiset voivat käyttää Ruotsin ilma- ja merivoimien tukikohtia. Merkittävää sotilaallista apua Suomen on Ruotsilta kuitenkin turha odottaa.
- Ruotsilla ei yksinkertaisesti ole mitään resursseja Suomen tukemiseen, arvioi Neretnieks.
Suomen riski joutua mukaan konfliktiin Itämeren alueella sen sijaan kasvaa nykyisestä, jos maat liittoutuvat, koska Ruotsi todennäköisesti olisi mukana.
- Näin erityisesti Ruotsin rajallisen puolustuskyvyn valossa. Se houkuttelee hyökkäämään, Neretnieks varoittaa.
- Paradoksaalista kyllä, "Ruotsi-liitto" olisi ehkä huonoin vaihtoehto.
Natosta haittaa ja hyötyä
Neretnieks arvioi blogikirjoituksessaan myös Nato-jäsenyyden hyötyjä ja haittoja Suomen kannalta. Hänen mukaansa Suomen liittyminen Natoon saisi luultavasti Venäjän vahvistamaan asevoimiaan pohjoisessa Murmanskissa, koska se tuntisi alueen sukellusveneineen nykyistä uhatummaksi. Naton puolestaan olisi vaikea tarjota Suomen tueksi maajoukkoja, joita pitkän itärajan puolustamiseen konfliktitilanteessa tarvittaisiin.
Parempi mahdollisuus pysyä konfliktien ulkopuolella näyttäisikin puhuvan jäsenyyttä vastaan. Vaaka kallistuu toiseen suuntaan, kun pohditaan sitä, pidetäänkö Suomen liittoutumattomuutta Moskovassa ylipäänsä uskottavana. Onhan Suomi Naton kumppani ja EU:n jäsen.
- Onko jälleen vaarana joutua taistelemaan yksin suurvaltaa vastaan samalla kun odotetaan improvisoitua ulkomaista apua, jota ei ehkä koskaan tule tai joka tulee myöhässä, Neretnieks kysyy.
Ruotsalaistutkijan johtopäätös on, että Nato-jäsenyys lopulta lisäisi Suomen turvallisuutta.
