Ruotsin hallituksen toinen valtionvarainministeri Gunnar Lund ehti jo uskoa, että vuoden 1994 EU-kansanäänestyksen Ruotsissa aiheuttama kahtiajako olisi jo unohtunut, mutta Emu-äänestys repi vanhat haavat auki.
Lund uskoi, että alkuvuoden 2001 hyvin onnistuneen EU-puheenjohtajakauden jälkeen Ruotsi olisi ollut jo lähdössä täysipainoisesti mukaan unioniyhteistyöhön, mutta Emu-äänestys todisti päinvastaista.
- Ei-puolen voitto oli suurempi kuin mitä kukaan meistä osasi odottaa. Tulos kuvastaa ruotsalaisten skeptisyyttä EU-yhteistyötä kohtaan, Lund sanoo.
Lundin mukaan Emu-äänestyksen tuloksen syiden ja seurausten arviointi on jäänyt ulkoministeri Anna Lindhin murhan jälkeisen surutyön varjoon. Hänen mielestään Ruotsin hallituksen on katsottava peiliin pohdittaessa äänestystuloksen syitä.
- Meidän on kysyttävä, olemmeko tehneet tarpeeksi, että ruotsalaiset näkevät EU-yhteistyön merkityksen jokapäiväisessä elämässä.
Lundin mukaan on olemassa riski, että Ruotsi jämähtää ollako vai eikö olla -tyyliin ikuisiksi ajoiksi jahkailemaan suhteessaan EU-yhteistyöhön.