Ruotsalaismiljonäärin lahjoitusvaroilla perustettu tiedesäätiö Baltic Sea2020 etsii nopeita ratkaisuja Itämeren pelastamiseksi. Säätiö on päättänyt keskittyä Itämeren rehevöitymiseen, ympäristömyrkkyihin ja kalastukseen.
- Olemme päässeet pitkälle, jos 10-15 vuodessa pystymme antamaan edes joitakin tieteellisesti kestäviä neuvoja Itämeren pelastamiseksi, turkulainen meribiologi Eric Bonsdorff kiteytti keskiviikkona. Åbo Akademin professorina työskentelevä Bonsdorff kuuluu säätiön tiedeneuvostoon, joka on alkanut koota tiedemiehiä töihin Itämeren hyväksi.
Keskiviikkona säätiö järjesti Tukholmassa ensimmäisen symposiumin, jossa pohdittiin ihmisen vaikutusta merien kuntoon ja kalastukseen. Itämeren haavoittuvaa ekologiaa verrattiin Pohjois-Amerikan suurten järvien ekojärjestelmään.
- Itämeren kalakanta on meidän yhteinen voimavaramme. Jostain syystä se on nähty vain kalastuselinkeinolle ja urheilukalastajille kuuluvana. Kaloilla on muukin arvo kuin pyyntiarvo, Tukholman yliopiston professori Sture Hansson totesi.
Tuloksia pitkän ajan päästä
Levälautat puurouttavat Itämeren pintaa, ja pohja kärsii ankarasta happivajeesta.
Rahasto- ja sijoitusyhtiöillä rikastunut Björn Carlsson lahjoitti viime syksynä 55 miljoonaa euroa Itämeren pelastamiseen. Carlssonin tahto on, että lahjoitusvaroilla perustettu säätiö Baltic Sea 2020 (Itämeri 2020) etsii tieteellisesti kestäviä ratkaisuja Itämerelle.
- Jos pystymme jarruttamaan Itämeren rehevöitymistä ja loppuun kalastamista tänään, tuloksia on nähtävissä jo 10-50 vuoden päästä. Ilmaston lämpenemisessä tämän päivän toimet näkyvät vasta satojen vuosien aikavälillä, professori Bonsdorff huomautti.
Hänen mukaansa on paljon kiinni siitä, miten Itämeren ympärillä asuvat ihmiset näkevät asiat. Jos jokainen jättää vastuun Itämerestä naapurimaan kansalaisille, on tilanne aika vaikea.
- Siellä täällä vilkkuu varoituslamppuja, jotka kertovat Itämeren tilasta. Silti ei voi tarttua yhteen ongelmaan ettei vaikuttaisi myös toiseen. Työmme alkuvaiheessa olemme päättäneet keskittyä kolmeen alueeseen, Itämeren rehevöitymiseen, ympäristömyrkkyihin ja kalastukseen, Bonsdorff kertoi.