heino.ylisipola@kaleva.fi
Ruotsi on mukava maa, siellä on kiva pistäytyä aina silloin tällöin nuuhkimassa, mitä kansankotiin kuuluu. Käväisin maassa viime viikolla ekonomien porukassa.
Suomi on ottanut hyvin monessa asiassa mallia rakkaasta länsinaapuristaan. Toimittajankin peruskysymyksiin kuuluu, että miten asia on hoidettu Ruotsissa, jos ei satu keksimään parempaa kysyttävää.
Ruotsi totuttelee Fredrik Reinfeldtin porvarilliseen hallitukseen, joka aikoo pistää tuulemaan varsinkin työmarkkinoilla, mutta myös koulutuspolitiikassa. Uusi hallitus pistää Ruotsin työttömyysturvan remonttiin, niin että 301 päivän jälkeen svenssonit saavat työttömyyskorvausta "vain" 65 prosenttia palkastaan.
Porvarit ovat tarttumassa myös sairauspoissaoloihin. Tähän saakka ruotsalaiset ovat tarvinneet lääkärintodistuksen vasta kahdeksannen sairauspäivän jälkeen. Ruotsalaiset ovat pitäneet sitä yleisesti saavutettuna etuna ja myös "sairastaneet" nuo päivät, vaikka ovatkin maailman terveintä kasvaa. Edellinen pääministeri Göran Persson yritti puuttua asiaan, mutta huonolla menestyksellä.
Uusi hallitus on kiinnostunut Suomen kiinteistöverosta. Ruotsissa kiinteistövero on valtiollinen eikä kunnallinen Suomen tapaan. Meillähän asuinkunta määrittää sen, kuinka paljon pitää maksaa. Ruotsissa veroa maksetaan sijainnin ja näköalan mukaan. Jos talosta on merinäkymät, vero on korkeampi kuin taloilla, joista meri ei näy.
Liikennevakuutus kopioidaan myös Suomesta ja samalla henkilövahingot tulevat korvausten piiriin. Tähän saakka liikennevahinkojen korvauksista on huolehtinut valtio, mutta nyt ne siirretään yksityisille vakuutusyhtiöille. Kotitaloustyön verovähennysmalli napataan myös Suomesta.
Suomalainen koulu ja sen oppimistulokset herättävät ihailua, jopa kateutta myös Ruotsissa. Kouluministeri Jan Björklund on katsellut Suomen suuntaan ja esittää, että koululaiset saisivat todistuksen edistymisestään jo kuudennelta luokalta, kun se nyt tulee vasta kahdeksannelta. Björklund haluaa myös kuria ja järjestystä kouluihin ryhmätöiden sijaan.
Meillä Suomessa kouluihin yritettiin istuttaa kouludemokratiaa ja yliopistoihin mies- ja ääni -periaatetta tosissaan 1970-luvulla. Ruotsissa kouludemokratia ei jäänyt hetken kokeiluksi, vaan on totisinta totta tänäkin päivänä. Ruotsin kouluissa on hallitukset, joissa oppilailla on enemmistö.
Ruotsissa oppilaat voivat esimerkiksi päättää, että peruskouluun rakennetaan uusi jumppasali, vaikka opettajajäsenet koulun hallituksessa olisivat toista mieltä. Oppilaat päättävät luonnollisesti myös koulunsa budjetista. Joillakin oppilailla menee koulujen hallinnoinnissa aika niin tarkkaan, että he eivät ehdi saamaan koulustaan edes päästötodistusta.
Nuorisotyöttömyys on Ruotsissa korkeampi kuin Suomessa. Ruotsissa ei ole oppisopimusjärjestelmää kuten Suomessa ja senkin kopioimista ruotsalaiset pohtivat. Yhteys koulujen ja työpaikkojen välillä on olematon. Ruotsalaiset katsovat, että työnantaja voi jotenkin vaikuttaa oppimissisältöihin, jos kanssakäymistä olisi.
Energiapolitiikka on Ruotsin Akilleen kantapää. Hallitus ei suunnittele uutta ydinvoimaa, mutta lisää tehoja vanhoissa voimaloissa. Biopolttoaineen käytössä Ruotsi on Suomen edellä, mutta nyt ruotsalaiset suosivat uudelleen bensiiniä, koska Brasiliasta tulevan etanolin hinta on noussut.