Ruot­sa­lai­set läh­ti­vät pois

Keski-Euroopan mäkiviikko nnsbruck V-tyylin ruotsalaiset kyllä keksivät, mutta V-tyylillä hyppääminen on kokon

V-tyylin ruotsalaiset kyllä keksivät, mutta V-tyylillä hyppääminen on kokonaan toinen juttu.Siinä missä ruotsalaiset menestyvät lähes kaikissa muissa talvilajeissa, rökittää Suomi länsinaapurinsa mäkihypyssä vähintään 6-0.
V-tyylin ruotsalaiset kyllä keksivät, mutta V-tyylillä hyppääminen on kokonaan toinen juttu.Siinä missä ruotsalaiset menestyvät lähes kaikissa muissa talvilajeissa, rökittää Suomi länsinaapurinsa mäkihypyssä vähintään 6-0.
Kuva: KAI PFAFFENBACH

nnsbruck V-tyylin ruotsalaiset kyllä keksivät, mutta V-tyylillä hyppääminen on kokonaan toinen juttu.

Siinä missä ruotsalaiset menestyvät lähes kaikissa muissa talvilajeissa, rökittää Suomi länsinaapurinsa mäkihypyssä vähintään 6-0.

"Ååå, siihen on varmasti monta syytä. Mutta on se kummallista minunkin mielestäni. Meillä ei vain ole perinteitä", ruotsalaishyppääjä Johan Erikson sanoo.

Erikson oli Ruotsin mäkijoukkueen ykköstähti Keski-Euroopan mäkiviikolla. Kahden ensimmäisen osakilpailun jälkeen Erikson on kokonaiskisassa sijalla 48. Siihen oikeuttaa Oberstdorfin avauskisan 43. tila.

Eriksonin ainoan joukkuetoverin Andreas Arenin kävi huonommin. Hän ei selvinnyt karsinnasta kumpaankaan kahdesta ensimmäisestä kisasta.

Ennen Innsbruckin kisaa ruotsalaiset liukuivatkin ulos mäkiviikolta ja lähtivät hakemaan lisää mittaa hyppyihinsä Continental cupista.

Vaikka Erikson valittelee ruotsalaisten mäkiperinteiden puutetta, yhden vallankumouksen ruotsalaiset panivat alulle. Jan Boklöv oli V-tyylin edelläkävijä ja voitti maailmancupin kaudella 1988-1989.

Boklövin nostama innostus lässähti kuitenkin jo muutaman vuoden kuluttua. Toistaiseksi viimeisen kerran ruotsalaishyppääjä voitti maailmancupin osakilpailun 1991, kun Staffan Tällberg oli ykkönen Planican lentomäessä.

Viimeisestä ruotsalaisen voittamasta arvokisamitalista on kulunut jo yli 40 vuotta. Kjell Sjöberg ponnisti pronssille Oslossa 1966.

"Jan Boklöv oli iso juttu, mutta hän menestyi vain yhden kauden ajan. Hänen jälkeensä tuli kyllä muutama hyppääjä, mutta sitten liiton tuki loppui", Erikson selittää.

Hän itse innostui mäkihypystä kahdeksanvuotiaana.

"Vuoden 1993 MM-kisoissa Ruotsilla oli vielä melko hyvä joukkue, niitä kisoja katselin. Ja isäni ystävä oli mäkihyppyvalmentaja, hän auttoi alkuun."

Nykyään Ruotsissa on enää yksi Kansainvälisen hiihtoliiton FIS:n sertifioima mäki, Örnsköldsvikin K90-mäki. Kaikki muut mäet ovat niin vanhanaikaisia, ettei FIS enää anna niille hyväksyntäänsä, ja ruotsalaiset viettävät ison osan talvestaan Keski-Euroopassa.

Mutta jos saksalaisen Wolfgang Hartmannin suunnitelmat toteutuvat, ruotsalaisille mäkihyppääjille naureskelu voi olla kohta ohi.

Saksalainen Hartmann aloitti Ruotsin mäkijoukkueen päävalmentajana kesällä 2005 ja asetti 21-vuotiaiden Eriksonin ja Arenin tavoitteeksi Vancouverin olympialaiset 2010.

Ilmoita asiavirheestä