Ruotsalainen pitkän linjan diplomaatti Mats Bergquist arvelee, että moni mieltää Suomen ja Ruotsin jo Naton jäseniksi läheisen yhteistyön vuoksi.
Näin ei kuitenkaan ole. Maiden liittyminen merkitsisi isoja muutoksia Natossa ja Euroopan geopoliittisella kartalla.
– Täysjäsenyys olisi poliittisesti merkittävä askel. Suomen ja Ruotsin liittyminen olisi Natolle suurin alueellinen kasvu sitten Turkin liittymisen 1952. Suomen jäsenyys kasvattaisi myös Naton ja Venäjän rajan kaksinkertaiseksi nykyisestä. Se toisi sotilasliiton lähelle Murmanskia ja Pietaria, mikä saisi varmasti Venäjän reagoimaan, Bergquist muistuttaa.
Hän osallistuu sunnuntaina alkaviin Kultaranta-keskusteluihin, joista on tullut presidentti Sauli Niinistön kaudella jokakesäinen perinne. Bergquist oli keväällä mukana laatimassa Suomen Nato-selvitystä. Hän pitää kiinni selonteossa esitetystä ehdotuksesta, jonka mukaan Suomen ja Ruotsin kannattaisi päättää jäsenyydestä yhteistuumin.
– Suomi ja Ruotsi muodostavat selvemmin kuin koskaan yhteisen strategisen alueen Pohjois-Euroopassa. Siksi on tärkeää, että maat toimivat yhdessä. Myös puolustusliiton edustajien mukaan maiden yhteinen päätös olisi myös Naton etujen mukainen.