Ruokolahden rantojen siirtyminen venäläisomistukseen on herättänyt vastarintaliikkeen Etelä-Karjalassa. Paikallinen kunnanvaltuutettu Suna Kymäläinen (sd.) kerää adressia, joka tähtää ulkomaalaisten omistusoikeuden rajoittamiseen. Nettiadressiin oli tiistaina iltapäivällä allekirjoittanut jo lähes 1 400 ihmistä.
Kymäläinen sanoo internetsivuillaan haluavansa herättää julkisen keskustelun ulkomaalaisten omistusoikeudesta.
-- EU:n ulkopuolelta tulevien ulkomaalaisten oikeutta ostaa Suomesta maata tai kiinteistöjä tulisi rajoittaa, valtuutettu kirjoittaa. Sivujen keskustelupalstalla aiheesta käydään melko suorasanaista mielipiteiden vaihtoa puolesta ja vastaan.
Ruokolahden kunnanjohtaja Vesa Jäppinen kertoo, että kunnassa asuu työn tai rakkauden saattelemana vakituisesti noin 30 venäläistaustaista ihmistä. Kunta on ollut ja on edelleen erittäin suosittu kohde vapaa-ajan asuntoja rakentaville.
-- Ruokolahdella on vajaat 3 200 vapaa-ajanasuntoa, joista noin 60--70 on venäläisten omistamia, kunnanjohtaja laskee. Jatkossa venäläisten osuus kasvaa tasaisesti, sillä noin viidennes huviloista on venäläisten datzoja eli mökkejä, kuten Vesa Jäppinen niitä kutsuu.
Kunnan näkökulmasta osto- ja elinvoimaa alueelle tuovat venäläiset ovat tervetulleita. He kasvattavat kauppaa, eikä 5 900 asukkaan kunnassa panna pahitteeksi kiinteistöverotuottojakaan.
Taajamaan kaava-alueelle rakennettujen omakotitalojen siirtyminen huvilakäyttöön ei kuitenkaan ole kunnanjohtajan mieleen.
-- Siitä olemme huolissamme, että kaava-alueella sijaitsevia omakotitalojakin siirtyy venäläisten datzoiksi, Jäppinen sanoo. Näiden kunnallistekniikan piirissä olevien asuntojen hän soisi olevan niiden alkuperäisessä käytössä, jota varten kunnallistekniikkakin on rakennettu.