Jos Suomessa halutaan päästä biopolttoaineiden tuotannossa eurooppalaisiin tavoitemääriin, pitäisi energiakasvipeltojen määrä kymmenkertaistaa hyvin lyhyessä ajassa.
Perjantaina Oulussa pidetyssä ruokohelpiseminaarissa puhuneen Vapo Energian toimialajohtajan Juhani Hakkaraisen mukaan Euroopassa yritetään saada pelloilta puolet bioenergiasta. Suomessa energiakasveja kasvatetaan tällä hetkellä noin 10 000 peltohehtaarilla.
"Meidän pitäisi päästä 100 000 hehtaariin ja ruokohelven osuus tässä voisi olla lähes 100 prosenttia, sillä ruokohelven viljely on selvästi viljaa edullisempaa", Hakkarainen sanoo.
Merijärveläinen Tauno Hiitola uskoo omien kokemustensa perusteella ruokohelven viljelyyn, vaikka energiakasvi ei vielä ole osoittautunut miksikään rahasammoksi.
Hiitolan mukaan esimerkiksi korjuutekniikkaa kehittämällä ja muutenkin lisäoppia ammentamalla ruokohelvestä voi tulla kansantaloudellisesti merkittävä kotimainen energialähde.
Helppo viljellä,
vaivaton polttaa
"Ruokohelpihehtaarista saadaan energiaa noin 27 megawattituntia. Kun omakotitalo kuluttaa lämmitykseen noin 12 megawattituntia vuodessa niin 100 000 hehtaarilta saadulla energiamäärällä voitaisiin lämmittää vuodessa 225 000 omakotitaloa", Hiitola vertailee.
Ruokohelven lisäksi viime aikoina on puhuttu myös kauran polttamisesta energiaksi. Vapon Hakkarainen näkee ruokohelven kauraa ja muita viljakasveja helpompana ja tehokkaampana energiakasvina.
"Ruokohelpi on energiaviljoista parhain siinä mielessä, että sitä on suhteellisen yksinkertaista viljellä. Ruokohelveä voidaan myös käyttää yksistään polttoaineena nykyisissä lämmityskattiloissa - muissa energiana poltettavissa viljoissa joudutaan pitämään viljan prosenttiosuus aika pienenä, ettei kattilan polttopeti sula", Hakkarainen viittaa viljojen sisältämiin alkadimetalleihin ja tuhkaongelmaan.
Viljan energiakäyttö edellyttää siis runsasta korsipitoisuutta ja alhaista tuhkapitoisuutta. Keväällä sadoksi korjattavalla ruokohelvellä on nämä ominaisuudet kohdallaan, mutta se tuo viljelijän työhön omat kiemuransa.
"Kun sato korjataan keväällä, niin se vaatii hyvät ja tasaiset pellot. Jos maahan jää sentti tai kaksi enemmän sänkeä, niin se tarkoittaa sitä, että maahan jää energiasta 20 prosenttia", Tauno Hiitola kuvailee energiaviljelijän arkea.
"Asenteet energiaviljelyn suhteen ovat viljelijäporukassa muuttuneet myötämielisemmiksi. Kiinnostusta viljelyyn on, mutta on luonnollista, että touhun viisautta välillä epäillään. Suosiota lisää myös se, että ruoan tuotannon EU-tuet tulevat tippumaan, mutta energiatuotannossa sellaisia paineita ei ole", vakuuttaa toimialajohtaja Juhani Hakkarainen Vapo Energiasta.
