Maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja (kesk.) uskoo, että ruokohelven tuotannolle on nyt entistä paremmat edellytykset, kun tuotantoon saa myös EU-rahaa.
Korkeaoja vastaanotti perjantaina peltobiomassaa, liikenteen biopolttonesteitä ja biokaasua selvittävän työryhmän yksimielisen väliraportin, jossa pääosassa on ruokohelven energiatuotanto.
"Peltojen käytössä voitaisiin tarkastella viljan ja energiantuotannon työnjakoa. Suomessa voitaisiin siirtää lisää peltoja energiantuotantoon, jolloin viljan ylituotanto vähenisi", arvioi Korkeaoja.
Ruokohelven tuotannon kannattavuus on parantumassa tänä vuonna voimaan tulleen EU:n energiakasvien tuen ja vuonna 2006 voimaan tulevan tilatukiuudistuksen myötä.
Suomessa on tehty tänä vuonna EU:n energiakasvien tukeen oikeuttavia tuotantosopimuksia yhteensä 4 000 hehtaarille. Valtaosa alasta on ruokohelveä.
Suurimmat ruokohelpipellot löytyvät Pohjanmaalta ja Itä-Suomesta. Pohjanmaalla esimerkiksi Vapo Oy on nostanut suolta ensin turpeen ja sen jälkeen istuttanut suot kasvamaan ruokohelveä. Vapolla on viljelmiä noin 2 100 hehtaaria eri puolilla maata, eniten Pohjois-Karjalassa ja Oulun ympäristössä.
Korkeaoja muistutti raportin luovutustilaisuudessa, että monessa Euroopan maassa keskustellaan ja pohditaan keinoja biopolttoaineiden käytön lisäämiseksi ja öljyn vähentämiseksi. Hänen mukaansa esimerkiksi Itävalta tutkii bioetanolin käyttämistä liikenteessä.
"Jospa Suomen maaseutua voitaisiin pian kutsua energiantuottajaksi, tulisi maaseudun elinkeinotoimintaan uusi kivijalka. Ruokohelpi on suorastaan innostava juttu." Korkeaojan mukaan viljelijäpuolella ruokohelven tuotantoedellytykset alkavat olla kunnossa, koska helpi rinnastetaan nyt tilatuessa viljaan.