Ruo­ka­lis­tas­ta hel­po­tus­ta jo­ka­päi­väi­seen elämään

Pitkä työpäivä on takana ja perhe odottaa kotona ruokaa. Tuskaista pyörimistä kaupan hyllyjen välissä kunnes eineshyllyltä tarttuu mukaan jotakin puolivalmista. Tuntuuko tutulta?

Ulla-Maija ja kahdeksanvuotias Josefina Kinnunen suunnittelevat uutta ruokalistaa. Haudutuspadassa on savulihakeittoa
Ulla-Maija ja kahdeksanvuotias Josefina Kinnunen suunnittelevat uutta ruokalistaa. Haudutuspadassa on savulihakeittoa
Kuva: Leinonen Jukka

Pitkä työpäivä on takana ja perhe odottaa kotona ruokaa. Tuskaista pyörimistä kaupan hyllyjen välissä kunnes eineshyllyltä tarttuu mukaan jotakin puolivalmista. Tuntuuko tutulta?

Koulunkäyntiavustajana Laanilan koululla työskentelevä Ulla-Maija Kinnunen törmäsi ruokahuollon vaikeuteen siirtyessä kotoa työelämään. Suurperheen ruokkiminen työpäivän päätteeksi aiheutti harmia, kunnes ruokalista pelasti tilanteen.

"Aloin miettiä, että koulujen tapaan toistuvaa ruokalistaa voisi pyörittää kotonakin", Kinnunen kertoo ideastaan.

Nykyään Ulla-Maija Kinnunen ei vaihtaisi ruokalistaa mihinkään. Ruokalajien stressaamisen ohella viiden viikon sykleissä toistuva lista on hänen mukaansa vähentänyt heräteostoksia ja tuonut ruokailuun monipuolisuutta.

Myös kauppareissut ovat vähentyneet, sillä Kinnusilla käydään listan mukaan kaupassa kerran viikossa. Listan ansiosta perheenäidillä on myös mahdollisuus tehdä ruoat alusta loppuun asti itse.

Voin valmistella edellisenä iltana seuraavan päivän ruokaa, mikä nopeuttaa sen valmistamista työpäivän päätteeksi."

Perheenäidin mielestä kaapin oveen kiinnitetty lista onkin enemmänkin vapaus kuin kahle. "Se säästää aikaa ja ruoan kanssa hermoilua", Kinnunen summaa.

Ensimmäisen ruokalistan hän laati jo 1990-luvun puolivälissä.

Kahden viikon lista piteni jossakin välissä jopa seitsemän viikon mittaiseksi, kunnes vakiintui nykyiseen muotoonsa.

Vaikka useamman viikon listan rakentaminen tuntui perheenäidistä alussa vaikealta, alkoi se muutaman päivän pohdiskelun jälkeen saada muotonsa. Pari vuotta käytössä olleessa listassa esimerkiksi maanantait on varattu keittopäiviksi, viikonloppuisin tehdään työläämpiä ruokia.

Ruokalajien paikkoja pähkäillään perheessä jälleen, sillä listan uudistaminen on parhaillaan käynnissä.

"Uudessa listassa vaihdamme vähän ruokalajien järjestystä ja mukaan otetaan myös joitakin uusia ruokia", Ulla-Maija Kinnunen kertoo.

Listasta ei tule yksin äidin käsialaa, vaan myös perheen lapset ovat saaneet osallistua sen tekemiseen. Mukaan on otettu kaikkien perheenjäsenten lempiruokia ja perinteisten kotiruokien lisäksi listasta löytyy pizza- ja hampurilaispäivät.

"Ruokalistan tekemiseen on hyvä ottaa lapsetkin mukaan. Silloin siitä tulee sellainen koko perheen kiva juttu ja listasta tulee mielekkäämpi."

Viimeinen sana listan teossa on kuitenkin vanhemmilla. "Äidillä on veto-oikeus, ettei joka päivä ole hampurilaispäivä", Kinnunen kertoo hymyillen.

Vaikka vanhaa listaa ollaan korvaamassa uudella, ei Kinnusten perhe ole kyllästynyt kahden vuoden ajan säännöllisesti toistuneisiin ruokalajeihin.

Yksi syy tähän on perheenäidin mukaan se, että listaa ei tarvitse noudattaa orjallisesti, vaan sitä voidaan myös soveltaa.

Ruoan ei tarvitse olla aina samalla tavoin maustettua ja perunoiden sijaan lisukkeena voidaan laittaa riisiä tai päinvastoin.

Eivätkä mieliteotkaan ole poissuljettuja.

"Joskus saatamme käydä lasten kanssa esimerkiksi ulkona hampurilaisilla. Kesäisin emme yleensä noudata listaa ollenkaan."

Kinnusten seitsemän lastakin on äidin mukaan tykästynyt listaruokailuun. Vaikka inhokkiruoat aiheuttavat toisinaan mutinaa, ovat lempiruokapäivät aina odotuksen arvoisia.

Ilmoita asiavirheestä