Verkkoruokakaupan kasvu on Suomessa edelleen takkuista, vaikka muutama alan yritys on sinnitellyt netissä jo kymmenkunta vuotta. Tällä hetkellä Suomessa toimii tiettävästi vain kaksi ruuan nettimyyntiin erikoistunutta firmaa, Oulun seudullekin tilauksia toimittava Gagar Oy:n Suomen Ruokatori ja pääkaupunkiseudulle keskittynyt Ruokanet Oy.
Nettiruuan tarjontaa ja kysyntää hillitsevät ainakin palvelun kustannukset, muuta päivittäistavarakauppaa korkeampi hintataso ja kansalaisten ennakkoluulot sekä tottumukset. Lisäksi erityisesti elintarvikkeiden kylmäkuljetukset ovat iso haaste kenelle tahansa maassa, jossa etäisyydet ovat pitkiä ja asutus verrattain harvaa.
"Muualla Euroopassa, esimerkiksi Britanniassa ja Espanjassa, nettiruokakauppa on jo todella isoa ja suosittua bisnestä. Tosin siellä myös logistiset kustannukset tilausta kohden jäävät huomattavasti pienemmiksi kuin Suomessa", Suomen elektronisen kaupankäynnin yhdistyksen puheenjohtaja Kare Casals huomauttaa.
Suuremmat kulut,
kalliimmat hinnat
Sekä Ruokatori että Ruokanet arvioivat, että niiden myymien elintarvikkeiden hinnat ovat noin 15-25 prosenttia korkeammat kuin muissa ruokakaupoissa. Yritysten mukaan hintojen tarkempi vertailu on hankalaa sekä niiden että muiden ruokakauppojen alituisten alennus- ja muiden kampanjoiden vuoksi.
Lisäksi nettiruokakaupat veloittavat asiakkaaltaan päivisin vähintään 15-17 euron toimitus- ja keräilymaksun, mikä nostaakin jo kummasti netistä tilatun ostoskorillisen hintaa.
Casalsin mukaan alalla on yritellyt vuosien varrella useampikin toimija, joista vain harva on pärjännyt kovassa kilpailussa automarketien ja muiden päivittäistavarakauppojen kanssa. Isot kauppaketjut määräävät hintatason, jolle pieniä volyymejä pyörittävät yrittäjät eivät hevin pääse.
"Päivittäistavarakauppahan on Suomessa harvinaisen keskittynyttä. Isojen keskusliikkeiden toiminta on erittäin kustannustehokasta, suhteellisen pienillä investoinneilla saavutetaan suuret tuotot ja kaikesta mahdollisesta laskutetaan kuluttajaa", Casals summa
Isot kauppaketjut
varovaisia
Niin S- ja K-ryhmä kuin Tradekakin ovat kyllä tutkineet ja kokeilleetkin nettiruokakauppaa, mutta ainakaan toistaiseksi ne eivät näytä innostuneen asiasta laajemmin.
"Varsinkin nuoremmat sukupolvet on jo totutettu itsepalveluun ja automarketeihin. Kyläkaupat on tapettu eikä moni enää edes muista aikaa, jolloin lähikauppa saattoi toimittaa ostokset kotiovelle saakka", Casals muistuttaa.
"Lisäksi keskusliikkeet ovat varovaisia. Uudet kehitysinvestoinnit pelottavat eikä tällaista asiakaspalvelua hevin pidetä kannattavana. Kun kauppiailla ei ole nettikauppaan erityistä tarvetta, niin eipä ole innostustakaan", hän arvioi.
Casalsin mielestä Suomessa voitaisiin ottaa mallia vaikkapa Britanniasta, jossa netitse tilatut tuotteet voi hakea noutopisteistä myymälöistä. Oivia noutopaikkoja voisivat olla myös huoltoasemat ja muut sopivat toimipisteet, joihin toimivat logistiset verkostot jo ovat olemassa.
"Siellä homma toimii hyvin. Asiakkaat maksavat ennen muuta palvelusta sekä siitä, ettei heidän itsensä tarvitse kuluttaa aikaa ostoksilla myymälässä", Casals tähdentää.