Keskon pääjohtaja Mikko Helander esitti viime torstain Kalevassa kiintoisia näkemyksiä ruokakaupan tulevaisuudesta. Hänen mukaansa elintarvikkeiden hinnat laskevat edelleen tänä vuonna, mutta pitemmällä jaksolla tilanne voi muuttua. Näin on yksinkertaisesti siksi, että maapallon väestö kasvaa koko ajan.
Ruoan hintaa voi seurata useallakin mittarilla. Jos tarkastelee elintarvikkeiden myyntihintoja kaupoissa, EU-aikana ne ovat Suomessa nousseet Tilastokeskuksen mukaan 41 prosenttia.
Jos taas hintojen nousun suhteuttaa palkkojen nousuun, ruokalaskun osuus suomalaisten kaikista menoista on EU-aikana selvästi pienentynyt. Ja parin viime vuoden aikana myös elintarvikkeiden hinnat ovat lievästi pudonneet.
Ruoan hinta on edelleen keskeinen vetotekijä, jolla asiakkaista kilpaillaan. Sen rinnalle ovat kuitenkin nousseet toisenlaisetkin asiat kuten elintarviketuotannon eettisyys, ympäristöystävällisyys tai tuotannon läheisyys. Vastuullisuudella pyrkii saamaan kuluttajien myötämielen esimerkiksi Lidl, joka vastikään ilmoitti lopettavansa myymälöissään häkkikanojen munien myynnin.
Jos kauppaketju halusi kumartaa eettisille kuluttajille, moni suomalainen munantuottaja katsoi Lidliä siltä toiselta puolelta: närkästys oli suuri, kun ketjun päätös leimasi lukuisten munantuottajien toiminnan epäeettiseksi. Näiden terävä vastakysymys oli, onko esimerkiksi kauppaketjun myymä ulkomainen liha eettisesti aina kestävällä tavalla tuotettua.
Joka tapauksessa on odotettavissa, että sekä kauppaketjut että suomalaiset viljelijät joutuvat vastedes yhä useammin selvittämään tuotteidensa taustoja ja tuotantotapoja. Kyse on laajasta ajattelutavan muutoksesta, joka ei koske vain Suomea.
Toinen iso suuntaus on lähiruoan nousu. Moni kauppa tuo nyt lähialueiden tuotteet näkyvästi esiin. Asiakkaiden toiveiden täyttämisen ohella kyseessä lienee vastaisku ruoan suoramyynnille.
Pääjohtaja Helanderin mukaan lähiruoan kysyntä kasvaa nyt kaksinumeroisesti. Se, millaiseen suosioon lähiruoka lopulta Suomessa nousee, riippuu myös siitä, millä hinnalla pienet ruoantuottajat pystyvät tavaraansa kaupalle toimittamaan – ja millä hinnalla kauppa myy sitä ulos.
Se, että ruoka vie monilla tätä nykyä vain pienen osan tuloista, on antanut yhä useammalle mahdollisuuden miettiä hinnan ohella muita valintaperusteita. Ilmassa on myös merkkejä siitä, että esimerkiksi kotimaisten maidon- ja sianlihantuottajien ahdinko liikuttaa jo kuluttajienkin mieliä.
Osa kuluttajista ei koe oikeaksi sitä, jos hintojen pudotuksen lasku maksatetaan käytännössä vain ruoan tuottajilla. Tuottajien oma vastaveto kauppaketjuille on maataloustuottajien MTK:n netissä avaama suoramyyntikauppa.
Ruokakauppa ja ruoantuottajat joutuvat nyt kamppailemaan saman ilmiön kanssa kuin moni muukin toimiala. Kuluttajien mieltymykset ovat hajonneet ja niiden muutokset ovat ennalta arvaamattomia.
Pääkirjoitus