"S-ryhmään nähden Kesko on myöhästellyt ketjujen rakentamisessa ja nyt vielä niiden uudistamisessa. Joudumme seuraamaan myös saksalaista Lidliä halpamyymälöiden pystyttämisessä", summaa perjantaina Ruokakeskon toimitusjohtajan tehtävästä eläkkeelle siirtyvä kauppaneuvos Kalervo Haapaniemi.
"Myöhästyimme, mutta nyt on lähdetty liikkeelle ja suuntaviivat ovat selkeät", Kalervo Haapaniemi viestittää jo töihin tarttuneelle seuraajalleen Terho Kalliokoskelle.
Yli 40-vuotisen kaupan alan työuran taakseen jättävä Haapaniemi ennustaa, että kilpajuoksu suomalaisessa ruokakaupassa vain kiihtyy. Lidlin lisäksi toinen saksalainen halpakauppaketju, Aldi on jo "tulossa" Suomea kohti Tanskassa.
Kotimaisista kaupan ryhmistä vain K ja S säilynevät meikäläisissä käsissä, ennakoi tänään keskiviikkona Helsingissä Katajanokan Kasinolla virallisia läksiäisiään viettävä kaupan konkari.
Kesäkuun alussa 58-vuotta täyttävän Haapaniemen eläkeuutista arvioitiin tuoreeltaan yllättäväksi; toisaalta vain Keskon pääjohtajat ovat viimeaikoina jättäneet tehtävänsä säntillisesti 60-vuotiaina.
"Kilpailulainsäädäntöä rukattiin viime vuonna, ja meille avautui aikaisempaa tasavertaisempi mahdollisuus ketjujemme kehittämiseen. Edessä on väistämättä vuosia kestävä kehittämisprosessi, eikä minun ollut ikäni puolesta mielekästä enää tarttua siihen", Haapaniemi perustelee itse ehdottamaansa ja Keskon hallituksen ja tuoreen pääjohtajan Matti Halmesmäen hyväksymää vahdinvaihdosta.
Pallo jalassa
paha kilpailla
Vielä 1990-luvun alussa ruokakaupan ylivoimaisena ykkösenä komeillut Kesko on joutunut ankaraan markkinaosuuskilpaan vahvasti rynnineen S-ryhmän ja Suomessa halpakauppakulttuurin vakiinnuttaneen Lidlin puristuksessa.
Kalervo Haapaniemi listaa menetetyn markkinaosuuden syiksi myös kilpailuviranomaisen nuivan suhtautumisen, "se kun 1990-luvulla pisti Keskolle S-ryhmää suuremman pallon jalkaan ja niittasi sen äärimmäisen tiukasti kiinni".
Erityisesti ruokakaupassa tuijotetaan markkinaosuutta, koska se Haapaniemen mukaan on asiakastyytyväisyyden paras mittari ja ilmoittaa suoraan, kuinka paljon kuluttaja kussakin kaupassa rahaa ostoksiinsa käyttää.
Viimeisimmän mittauksen mukaan K-ryhmän markkinaosuus ruokakaupassa oli 35,3 prosenttia ja S-ryhmä hengitti enää yhden prosenttiyksikön päässä. Paalupaikan perään kaupan ryhmät ovat myös siksi, että markkinajohtajuus takaa parhaan neuvotteluaseman tavarantuottajien ja -toimittajien kanssa.
Toisaalta ykköspaikkakaan Suomessa ei Haapaniemen mukaan takaisi riittävän vahvaa asemaa Pohjoismaiden ja Baltian muodostavilla hankintamarkkinoilla.
Niinpä hän odottaakin, että Keskon ja ruotsalaisen ICA:n välille syntyy sopimussuhdetta lujempi side, kunhan ICA:n kauppiasliiton investointiyhtiö kirjautuu Tukholman pörssiin.
K-ryhmässä kesätyöläisenä aloittanut Haapaniemi teki kahden vuosikymmen mittaisen uran T-ryhmässä.
Kun aikanaan vahvassa kaupan ryhmässä unohdettiin kehittämistyö, 1990-luvulla edessä oli rahoittajan käynnistämät loppuravistelut.
Ryhmän myllerryksessä vastuupaikoille nostettu Haapaniemi muistaa tehtäviin kuuluneen kosolti vain vaikeita ja vielä vaikeampia päätöksiä.
"Tapauksittain ne ovat johtajan etuoikeus ja niihin hänen on oltava myös valmis", Haapaniemi toteaa.
Hyväkuntoisena ja työtarmoisena Haapaniemi olisi ollut vielä valmis vastuunkantajaksi, mutta kun seuraajaksi löytyi läheltä uskottava, rauhallinen ja kyvykkyytensä jo osoittanut Terho Kalliokoski, vahdinvaihdos oli toisaalta luonnollinen.
"Uudistunut kilpailulainsäädäntö suo nyt meille tasavertaisemmat mahdollisuudet. Ryhmän sisällä valmiudet ketjujen kehittämiseen ovat parantuneet. Ja myös edellytykset Keskon ja kauppiaiden välisten pelisääntöjen uudistamiseen ja täsmentämiseen ovat kohentuneet", Haapaniemi luettelee Keskon terästämismahdollisuuksia.
Yhdellä eurolla
kaksi prosenttia
Menetetyistä markkinaosuusprosenteista on Kalervo Haapaniemen mukaan täysin mahdollista kilpailla menestyksellä, kunhan ryhmän ruokakaupoille onnistutaan palauttamaan kuluttajien tänä päivänä arvostama ja edellyttämä edullinen hintakuva.
Kun ryhmä toimii tehokkaasti, tavarat hankitaan edullisesti ja sijoitetaan hyllyille helposti noukittaviksi, ei kaupan konkarin mukaan enempää tarvita.
K-ruokakaupat tulostavat vuosittain yhteensä 250 miljoonaa kassakuittia.
Eurokin lisää jokaiseen kassakuittiin kasvattaisi markkinaosuutta kahdella prosenttiyksiköllä, Kalervo Haapaniemi valaisee kaupan kilpailumittarin herkkyyttä.