Ruoan hinnan nousu on tuonut uusia ihmisiä hyväntekeväisyysjärjestöjen ruokajonoihin. Erityisesti naisia näkyy leivän haussa yhä useammin, välillä lasten kanssa.
"Jonoa on välillä niin paljon, että se tuntuu käsittämättömältä. Jokainen tuntuu valittavan, ettei rahat riitä ruokaan", Yhteistyötä työttömät ry Ytyän toiminnanjohtaja Monika Bulldra huokaa.
Kaleva vertaili kolmessa kaupassa Oulussa sattumanvaraisesti valittujen tuotteiden hintoja vuonna 2006 Kuluttajaviraston tekemään hintavertailuun. Osa tuotteista oli kallistunut paljonkin, osa jopa halventunut.
Esimerkiksi perunasipulisekoitus oli kaikissa käydyissä liikkeissä joko samanhintaista tai edullisempaa kuin aiemmin. Sokeria sai kahdesta liikkeestä halvemmalla kuin pari vuotta aiemmin. Banaani oli maanantaina kaikissa liikkeissä halvempaa kuin pari vuotta sitten. Prismassa banaanikilon sai jopa 76 senttiä halvemmalla kuin 2006.
Lihojen hinta oli noussut kaikissa liikkeissä huomattavasti, mutta lenkkimakkarassa hinta oli lähes ennallaan.
Porkkana maksoi kesäajasta huolimatta jopa yli kaksi kertaa enemmän kuin kaksi vuotta sitten. Muita kasviksia ei otettu vertailuun mukaan, koska 2006 vuoden hinnat oli otettu tammikuussa, eivätkä kesän hinnat olisi olleet vertailukelpoisia.
Sadat ihmiset
jonottavat apua
Ytyä jakaa leipää ja maitotuotteita kaksi kertaa viikossa Hietasaaressa osoitteessa Vaaskiventie 10. Jakelu alkaa maanantaisin ja keskiviikkoisin kello 9.
"Tänään jonossa oli noin 250 ihmistä", Bulldra kertoo maanantain jakelusta.
Jokainen saa kolme leipää ja erilaisia maitotuotteita sen mukaan, mitä Ingmanilta on saatu. Bulldra kiittelee leipomoiden ja meijerin yhteistyötä. "Kauppiaatkin mielellään auttaisivat, mutta Oulussa on outoa se, että täällä vaaditaan kylmäautot ruokajakelua varten. En ole sitten alkanut laajentaa jakelua."
Bulldra arvelee, että jatkossa leipäjonoon joutuu nöyrtymään vielä lisääkin ihmisiä. "Niidenkin, jotka eivät tähän asti ole kehdanneet tulla, on pakko kohta tällä menolla tulla jonoon."
Kymppi ei riitä viikonlopuksi
Seurakuntien diakoniatyössä kesällä on yleensä hiljaisempaa. Sen sijaan jo keväällä diakonia-asiakkaiden määrä kasvoi hieman.
"Syksyllä tulevat sitten asiakkaat, joilla on useimmiten vuokraongelmia, rahat ovat menneet ruokaan, mutta useimmiten kuitenkin juomaan", Tuiran seurakunnan diakoniatyöntekijä Riku-Matti Järvi sanoo.
Diakoniassakin on ollut pakko miettiä avustusten määrää. "Ennen saatettiin antaa viikonlopuksi kymppi, mutta nykyään pitää antaa vähän enemmän. Se ei tahdo enää riittää", vapaaehtoistyön diakoni Heikki Kaikkonen myöntää.