Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen MTT:n arvion mukaan suomalaisista kaupoista menee ruokaa jätteisiin 65-75 miljoonaa kiloa vuodessa eli 12-14 kiloa jokaista kansalaista kohti.
Eikä tässä suinkaan ole koko ruokahävikki, vaan tätä vielä suurempi osa ruuasta jää käyttämättä kodeissa. Arvioiden mukaan jokainen kansalainen haaskaa ruokaa keskimäärin 20-30 kiloa vuodessa.
Ruoka on ollut näkyvästi otsikoissa viimeisen vuoden. Viime kesä oli katokesä eri puolilla maapalloa. Sen seurauksena ruuan hinta kohosi rajusti. Hintaa nosti paitsi ruuan vähyys, myös kysynnän kasvu kehittyvissä maissa sekä keinottelijoiden aikaisempaa aktiivisempi osallistuminen ruuan hinnalla pelaamiseen.
Ruoka on ravistellut myös hallituksia ja johtanut vallanvaihdoksiin. Miltei koko arabimaailma on ollut liekeissä osin juuri elintarvikkeiden kallistumisen vauhdittamana.
Samaan aikaan kun toisaalla ruokaa riittää yllin kyllin ja hävitettäväksi asti, toisaalla on kova pula elintarvikkeista. YK on julkaissut raportin, jonka mukaan ruokaa menee hävikkiin maailmalla peräti 1,3 miljardia tonnia. Nykyisillä ruuantuotantomäärillä kyettäisiin ruokkimaan paljon suurempi osa ihmisistä, jos vain hävikkiä kyettäisiin pienentämään.
Kokonaan ruokahävikkiä ei saada poistettua. Se on tosiasia. Nykyinen elämäntapa johtaa siihen, että elintason kohoamisen myötä vaaditaan laajempia valikoimia. Yksistään ihmisten ostokäyttäytymisen arviointi on hankalaa, ja sen vuoksi tavaraa jää myyjän käsiin.
Eniten kaupoista päättyy jätteisiin tuoretuotteita, kuten hedelmiä, vihanneksia ja leipää. Niin ikään maitotuotteita, tuoretta lihaa ja kalaa sekä valmisruokia joudutaan hävittämään suuria määriä. Kotitaloudet panevat jätteisiin paljon syömäkelpoista ruokaa. Kodeissa ruokaa valmistetaan enemmän kuin syödään.
Ruuan hävikkiä pystyttäisiin pienentämään myymällä viimeistä myyntipäivää lähestyviä tuotteita alennuksella. Tämä lisäisi ruokakassin kallistumisen kanssa kamppailevien kotitalouksien kiinnostusta ostaa sellaisia tuotteita, jotka olisivat menossa jätteisiin pian. Syömäkelpoisia, kohta poistettavia tuotteita voitaisiin myös tarjota niitä tarvitseville vähävaraisille mieluummin kuin pantaisiin ne jätteisiin.
Elintarvikkeiden hävikkiin voidaan vaikuttaa paljon pakkauksilla. Hyvässä pakkauksessa tuotteet säilyvät pidempään. Mutta kyse ei ole ainoastaan tästä, vaan myös pakkauksen koolla on merkitystä.
Yhä useampi kotitalous on yhden tai kahden hengen talouksia, mutta tuotteita myydään enenevässä määrin suurissa perhepakkauksissa. Ihmisiä houkutellaan ostamaan yli tarpeen sillä, että hinta suurina määrinä ostettaessa tulee yksikköä kohti edullisemmaksi kuin pienissä erissä.
Ennen elintarvikkeita sai ostaa juuri sen verran mitä tarvitsi, mutta ei enää. Jos ruokahävikkiä halutaan vähentää, pakkausten kokoon on kiinnitettävä huomiota.