Ruokaan ja ter­vey­teen liittyy vahvoja us­ko­muk­sia

Uskomukset ruuasta ja terveydestä ovat juurtuneet syvälle ihmisten mieliin. Toisinaan uskomukset ovat niin tiukassa, etteivät niitä kumoa edes asiantuntijoiden rationaaliset perustelut. Tähän tulokseen on tullut helsinkiläinen psykologian tutkija Marieke Saher tarkastellessaan ruokaan ja terveyteen liittyvää arkiajattelua.

Uskomukset ruuasta ja terveydestä ovat juurtuneet syvälle ihmisten mieliin. Toisinaan uskomukset ovat niin tiukassa, etteivät niitä kumoa edes asiantuntijoiden rationaaliset perustelut. Tähän tulokseen on tullut helsinkiläinen psykologian tutkija Marieke Saher tarkastellessaan ruokaan ja terveyteen liittyvää arkiajattelua.

Saherin mukaan ihmisten uskomukset osuvat usein yksiin asiantuntijoiden näkemysten kanssa. Tosin ihminen voi uskomuksissaan olla asiantuntijoita mustavalkoisempi.

-- Jos asiantuntija sanoo, että vähäinen suolankäyttö on ihan hyvä asia, kunhan asiassa ei mene liiallisuuksiin, kääntyy ajatus ihmisen mielessä helposti sellaiseksi, että suola yleensäkin on pahasta, Saher selittää.

Siinä missä asiantuntija tekee viljellystä kasvista kemiallisia analyyseja, perustaa kadunmies mielipiteensä mielikuvien varaan.

-- Ihmiset katsovat, millaiselta tuote näyttää ja mitä siitä kirjoitetaan vaikkapa lehdissä. Arkielämässä toimimme näin jatkuvasti, sillä tiedämme monesta asiasta lopulta aika vähän, Saher sanoo.

Terveellisesti syövät muita epämiellyttävämpiä

Moni pitää luomuruokaa tavallista ruokaa terveellisempänä ja toisaalta geenimuunneltua ruokaa epäilyttävänä. Tutkijoiden mukaan luomuruuan ja geenimuunnellun ruuan erot tavallisen ruokaan löytyvät vain tuotantotavoista.

--Ihmisen mielikuvissa tuotantomenetelmä on jättänyt tuotteeseen pysyvän jäljen -- ikään kuin saastuttanut tai jalostanut sitä. Ajattelemme näin, vaikkei asiasta olisikaan tieteellistä näyttöä, Saher kertoo.

Saherin kyselytutkimuksessa tarkasteltiin lähes 4 000 vastaajan asenteita luomu- ja geenimanipuloituun ruokaan, vaihtoehtolääkintään sekä "olet mitä syöt" -tyyppiseen ajatteluun.

Ihmiset tekevät päätelmiä toisistaan jo hyvin vähäisen tiedon perusteella. Jo pelkkä ruokavalio voi riittää mielikuvan syntymiseen. Saher huomasi tutkimuksessaan esimerkiksi sen, että terveellisesti ruokailevia pidetään kurinalaisempina, mutta myös muita ihmisiä epämiellyttävämpinä. Hollannista kotoisin olevan Marieke Saherin toi Suomeen kiinnostus suomen kieleen. Alunperin puolen vuoden opiskelijavaihdoksi suunniteltu visiitti on kestänyt jo 10 vuotta.

-- Tämä on riistäytynyt vähän käsistä. Eikä loppua ole näkyvissä, Saher nauraa. Filosofian maisteri Marieke Saherin psykologian väitöskirja "Everyday beliefs about food and health" tarkastetaan Helsingin yliopistossa perjantaina.

Mainos
Kalevan pelit

Pelaa Kalevan digitaalisia pelejä

Aivojumppaa tai rentoa ajanvietettä – tutustu peleihin ja löydä suosikkisi

Aloita pelaaminen
Ilmoita asiavirheestä