Ruokaa kohta äly­pak­kauk­sis­sa

Elintarvikkeiden käyttöikää pidentävät suojakaasupakkaukset ovat saamassa älypakkauksista lähivuosina kovan kilpailijan. Suojakaasupakkauksiin elintarvikkeita on Suomessa pakattu n yli 20 vuotta.

Matkalla kohti älypakkauksia. VTT:n ryhmäpäällikkö Eero Hurme tutkii uusia pakkaustekniikoita. Hänen mukaansa erilaiset älypakkaukset ovat Suomessakin jo lähitulevaisuutta.
Matkalla kohti älypakkauksia. VTT:n ryhmäpäällikkö Eero Hurme tutkii uusia pakkaustekniikoita. Hänen mukaansa erilaiset älypakkaukset ovat Suomessakin jo lähitulevaisuutta.
Kuva: Jani Söderlund

Elintarvikkeiden käyttöikää pidentävät suojakaasupakkaukset ovat saamassa älypakkauksista lähivuosina kovan kilpailijan.

Suojakaasupakkauksiin elintarvikkeita on Suomessa pakattu n yli 20 vuotta. Kuluttajalle näkymätöntä ja vaaratonta kaasuseosta käytetään tänä päivänä kaikkien tuoteryhmien pakkauksessa. Mutta todennäköisesti jo lähitulevaisuudessa suojakaasu saa varteenotettavan kilpailijan tuotteen pilaantumista estävistä pakkausmateriaaleista.

Ryhmäpäällikkö Eero Hurme kertoo, että Valtion teknillisessä tutkimuskeskuksessa elintarvikkeiden pakkaamisen tutkimuksen painopiste on siirtynyt jo suojakaasuista pakkauksiin. Tällä hetkellä tutkitaan suojakaasun korvaamista aktiivisilla pakkauksilla, jotka samalla tavalla estävät mikrobien kasvua ja tuotteen hapettumista.

VTT on kehittänyt yhteistyössä belgialaisen VITO-tutkimuslaitoksen kanssa jo uuden pakkauskalvon pinnoitteen, joka hidastaa tai jopa estää joidenkin haitallisten mikrobien kasvua pakatun tuotteen pinnalla.

Tuotteen pilaantuminen alkaa usein juuri sen pinnasta, joka on ensimmäisenä kosketuksessa hapen kanssa. Kun pilaantuminen estetään tuotteen pinnasta, tuote ei pääse pilaantumaan sisältäkään.

Hurme arvelee, että uuteen muovikalvoon pakattuja elintarvikkeita, kuten esimerkiksi juustoa ja leipää, voitaisiin saada kaupoista jo parin vuoden kuluttua.



Syötävä pakkaus
on mahdollinen


Aktiivinen muovipinnoite on kuitenkin vain yksi askel tulevaisuuden pakkauksiin.

Tällä hetkellä tutkitaan myös erilaisten biopolymeerien, kuten maitohapon ja tärkkelyksen käyttöä pakkausmateriaalina. Tulevaisuudessa saatamme siis ostaa tuotteita syötävissä pakkauksissa, Hurme hymyilee.

VTT on tutkinut myös erilaisten pakkauksen sisällön kunnosta kertovien sensorien käyttöä.

Suojakaasupakkauksen mahdollista vuotoa on usein mahdoton havaita paljain silmin. Hiuksen läpimitan kokoinen vuoto voi kuitenkin lyhentää tuotteen käyttöikää kolmesta viikosta kolmeen päivään.

Japanissa ja joissakin muissa maissa on jo käytössä joitakin sensoritarroja, jotka voivat värimuutoksella ilmoittaa, jos esimerkiksi tuotteen pakkaus ja sen suoja on pettänyt tai jos tuotetta on säilytetty väärässä lämpötilassa. Samankaltaisia sovelluksia ollaan Hurmeen mukaan tuomassa myös Suomeen.



Pakkaukset ovat
markkinointivälineitä


Suojakaasupakkaus on hurjasta nimestään huolimatta luonnollinen tapa säilyttää tuotteen alkuperäistä laatua ja pidentää sen käyttöikää. Suojakaasupakkaamisessa käytetään samoja kaasuja kuin ihmisen hengittämässä ilmassa: typpeä, happea ja hiilidioksidia. Ainoastaan kaasujen suhdetta seoksessa vaihdellaan.

Suomi aloitti elintarvikkeiden suojakaasupakkaamisen ensimmäisten maiden joukossa reilut 20 vuotta sitten. Tuohon asti suurin osa tuotteista myytiin joko irtokappaleina tai pakasteina.

Viime vuosien aikana kuluttajia on ryhdytty liehittelemään esimerkiksi tilavilla pakkauksilla, joissa kinkunpalaset ovat ilmavasti ja houkuttelevasti esillä verrattuna esimerkiksi kiinni toisiinsa vetäytyneisiin vakuumipakattuihin makkaroihin. Myös uudelleensuljettavat rasiat ovat yleistyneet monen tuoteryhmän kohdalla.

Myös suojakaasuja on pyritty valjastamaan tuotteen elinkaaren pidentämisen lisäksi myös myynninedistämiseen. Lihatuottajat esimerkiksi ovat lisänneet arkisen jauhelihan suojakaasun happipitoisuutta, jotta liha näyttäisi punertavammalta.

Ilmoita asiavirheestä