Yhdysvallat tunnetaan yltäkylläisyyden maana. Siltä se tuntuukin, jos katsotaan, kuinka paljon ruokaa amerikkalaisilla on varaa heittää käyttämättömänä menemään.
Yhdysvaltain maatalousministeriön USDA:n mukaan noin neljännes maassa tuotetusta ruuasta joutuu käyttämättömänä roskiin.
Osa tutkijoista pitää tätäkin lukua alimitoitettuna. Arizonan yliopiston tutkimusten mukaan maassa tuotetusta ruuasta pahimmillaan jopa puolet päätyy syömättä jätteeksi.
Syitä ruoan valtavaan tuhlaukseen on useita. Miljoonat amerikkalaiset kotitaloudet ovat tottuneet ostamaan ruokansa kerran viikossa supermarketeista ja laatikkomyymälöistä suurina pakkauksina.
Tästä puolestaan johtuu, että osa ostetuista elintarvikkeista ehtii vanhentua ennen kuin ne ehtivät pöytään.
Tämän lisäksi monet amerikkalaiset ovat yliherkkiä pakkausten parasta ennen -päivämäärille ja heittävät ruuat pois jo ennen kuin ne ovat edes ehtineet vanhentua.
USDA:n tutkijoiden mukaan amerikkalaiskuluttajat heittävät pois vähintään 15 prosenttia ostamastaan pakatusta ruuasta avaamatta pakkauksia lainkaan.
Lisäksi amerikkalaisilla on tapana valmistaa kaikkea liikaa. Ruokaa valmistetaan kotona kerralla niin paljon, että osa siitä päätyy väkisinkin syömättä roskiin.
Toinen ruuan tuhlaamisen syy löytyy amerikkalaisesta ravintolakulttuurista, jossa annosten koot ovat kilpailusyistä niin suuria, ettei juuri kukaan kykene syömään niitä kerralla.
Vaikka maassa tunnetaan laajasti käytäntö, jonka mukaan ylijääneet ravintolaruuat voidaan pakata kotiin vietäväksi, suuri osa näissä "doggybageissa" kotiin kannetuista annoksista päätyy yöllisen huikopalan asemesta kotiroskikseen.
Ravintola-alan ammattilaiset myöntävät myyvänsä järjettömiä annoskokoja, mutta perustelevat sitä kilpailusyillä.
"Jos ruokaa ei jäisi yli, jotkut asiakkaat olisivat sitä mieltä, että se loppui kesken. Siksi on parempi pelata varman päälle ja tarjota pikemminkin liikaa kuin liian vähän", kertoo newyorkilainen ravintoloitsija Casimir Lundgren.
Annoskokoa pidetään Lundgrenin mukaan myös käänteisenä elintasomittarina.
Mitä isommat annokset, sitä köyhempi naapurusto, hän naurahtaa.
"Osa asiakkaista jaksaa syödä tämän vain puoleen väliin, mutta silti näiden on parempi olla tämän kokoisia", kertoo puolestaan tribecalaisen ravintolan tarjoilija Eric New Yorkissa kantaessaan pöytään ravintolan erikoisuutta, karpalokohokasta kermavaahdon ja hillon kanssa.
"Muuten joku sanoisi, että ruokaa oli liian vähän", hän jatkaa.
Liittovaltion ympäristönsuojeluviraston EPA:n tutkijoiden mukaan elintarvikejäte muodostaa myös merkittävän ympäristöongelman. Jätteestä syntyvä metaani sitoo lämpöä ilmakehään noin 23 kertaa tehokkaammin kuin paljon puhuttu hiilidioksidi.
Kaatopaikoille kärrätty jäte tuottaa viraston laskelmien mukaan yli kolmanneksen maan kaikista metaanipäästöistä.
Ruuan haaskaaminen ei ole yksinomaan ympäristöongelma. USDA:n mukaan pelastamalla viisi prosenttia haaskatusta ruuasta voitaisiin ruokkia neljä miljoonaa ihmistä joka päivä.
Ylijäämäruuan kierrättäminen esimerkiksi kodittomille tai muille hädänalaisille on kuitenkin pulmallista, koska monissa osavaltioissa lahjoittajat voivat joutua rikosoikeudelliseen vastuuseen, jos joku sairastuu nautittuaan lahjoitettuja elintarvikkeita.