Suomalaiset maksavat ruoastaan enemmän kuin useimmat muut Euroopan maat, mikä johtuu suurelta osin korkeasta verotuksesta.
Norjassa on selvästi kalliimpaa, ja Tanska on myös kova ruoan verottaja.
Meillä oltiin tuskastuneita elintarvikkeiden korkeaan verotukseen jo parikymmentä vuotta sitten. Liittyminen EU:hun laski jonkin verran hintoja, mutta olemme edelleen EU:n kärkipäässä ruoan hinnassa.
Ruoka on Suomessa kallista myös pitkien kuljetusmatkojen ja korkeiden työvoimakustannusten takia. Kaukainen sijaintimme nostaa tuontiruokien hintoja. Ruokatuotteiden arvonlisäveroa laskettiin viime vuoden lokakuussa 17 prosentista 12 prosenttiin, mutta silti se on Euroopan toiseksi korkein. Tanskassa vero on Suomeakin korkeampi.
Arvonlisäveron alentaminen laski kuluttajahintoja 5,6 prosenttia, minkä kuluttajat ottivat vastaan ilolla. Heinäkuun alussa ruoan arvolisävero sitten nousi prosenttiyksikön verran, ja sen arvioidaan nostavan hintoja vähitellen. Nousu ei ole suuri, mutta yhtenäisyyttä pitäisi asiassa saada aikaan.
Ruoan hinta pitäisi saada sellaiselle tasolle, että suomalaiset voisivat ostaa terveellistä ruokaa yhtä edullisesti kuin muualla Euroopassa. Toivo veronalennuksista taitaa olla nyt melko turha: valtiontalous vaatii enemmän veronkorotuksia kulutushyödykkeisiin.
Tehokkain ratkaisu ruoan halpenemiseksi olisi kilpailun lisääntyminen. Tällä hetkellä kaksi keskusliikettä hallitsee elintarvikealaa suvereenisti, eikä muilla ole juuri jalansijaa.
Toisaalta hintavertailuja tutkittaessa tulee ottaa huomioon aina ostovoima. Meillä eivät asiat lopulta aivan tolkuttoman huonosti ole esimerkiksi Viroon tai Puolaan verrattuna. Siellä ruoka ei maksa juuri mitään, mutta ei siellä monella ole paljon millä maksaakaan.