Yksi on varmaa: ruoan hinta nousee. Jos ruoan hinta joskus hetkellisesti laskee kuten tapahtui arvonlisäveron alennuksen takia viime lokakuussa, pitkässä juoksussa sen suunta on kohoava.
Hintaa ajoittain alaspäin vievät häiriöt korjataan sopivan tilaisuuden tullen. Nyt tuo sopiva tilaisuus häämöttää vuodenvaihteessa, jolloin kaupan ja teollisuuden väliset uudet hintasopimukset tulevat voimaan.
Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos ennustaa, että ruokakori maksaa ensi vuonna reippaasti tätä vuotta enemmän. Nousuksi arvioidaan 3,7 prosenttia, mikä on selvästi keskimääräistä inflaatiota enemmän. Eniten kallistuvat leipä ja viljatuotteet. Tuonti hillitsee lihan ja maidon nousupaineita.
Elintarvikkeiden hinnat kohosivat 2009 arvonlisäveron laskuun saakka. Kuluttajista tuntui, että nousuvauhti jopa kiihtyi veronalennuspäivän lähestyessä. Näin kaupan epäillään nyhtäneen hyödystä siivun itselleen. Imetäänkö nyt pois veronalennuksen tuomaa hintojen alentumista? Antaako laman taittuminen perusteita nostaa ruoankin hintoja?
Hinnat jatkoivat laskuaan aina tähän syksyyn saakka, jolloin suunta kääntyi taas toiseen suuntaan. Ruoan hinta ei ole vuoden aikana seurannut maailmanmarkkinahintojen kehitystä. Tuotantokustannusten nousu siirtyy hintoihin heti, mutta kustannusten lasku ei seuraa perässä.
Tulevien korotusten sanotaan johtuvan ensisijaisesti veroista. Ruoan arvonlisäveroa nostettiin kesällä prosenttiyksikön. Ensi vuonna otetaan, sinänsä perustellusti, uudelleen käyttöön vuonna 1999 poistettu makeis- ja virvoitusjuomavero, jolla kuluttajilta kerätään noin sata miljoonaa euroa. Myös korkeammat energiaverot korottavat hintoja.
Kesällä pelättiin, että Venäjän huonon vehnäsadon ja sen takia Venäjän julistaman vientikiellon vuoksi viljan hinta maailmalla kohoaa taivaisiin. Hinta nousikin reippaasti mutta on jo laskenut. Vehnästä ei ole tulossa pulaa, sillä varastot ovat pullollaan parin erinomaisen satovuoden jäljiltä. Vaikka tämän vuoden vehnäsato jää aikaisempaa pienemmäksi, sen arvioidaan kuitenkin olevan kaikkien aikojen kolmanneksi suurin.
Suomi kuuluu elintarvikkeiden hinnoissa Euroopan kärkikaartiin. Ruoka maksaa noin viidenneksen enemmän kuin keskimäärin muissa EU-maissa. Niistä vain Tanskassa ja Irlannissa hinnat ovat korkeammat kuin Suomessa. Kalleinta ruoka on Tanskassa, missä arvonlisävero on 25 prosenttia, Suomessa 13.
Suomen hintatasoa selitetään monella tekijällä, verotuksen lisäksi muun muassa pohjoisilla oloilla ja siitä johtuvilla maatalouden suurilla tuotantokustannuksilla. Niinikään kauppa on varsin keskittynyttä; S- ja K-ryhmät hallitsevat lähes 80 prosenttia markkinoista.
Ruoka Suomessa tuskin halpenee muun Euroopan tasolle ennen kuin saadaan aikaan kunnon kilpailua. Vaikka ala on kilpailulle vapaa, markkinoita hallitsevat harvat ja valitut teollisuustuottajat ja pari kaupparyhmää.