Päivittäistavarakauppa ry on jakanut ilosanomaa, jonka mukaan ruoka on Suomessa halpaa. Yhdistys on todistanut, että yleiseen kuluttajahintatasoon nähden ruuan hinta on Suomessa Euroopan alhaisimpia.
Väitteestä on vielä pitkä matka siihen, että ruokakaupan kassalla tuntuisi aidosti, että elintarvikkeet olisivat Suomessa erityisen halpoja. Vaikka elintarvikkeiden hintataso ei viime vuosina ole noussut samaa tahtia ansiotason kehittymisen kanssa, elintarvikkeiden hinnat ovat nousseet paljon pitkällä aikavälillä. Hintakehitys on myös ollut poukkoilevaa arvonlisäveron muutosten sekä valmiste- ja haittaverojen nousun takia.
Elintarvikkeet ovat suomalaiskaupoissa edullisempia kuin Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa, mutta kalliimpia kuin Saksassa, Ranskassa, Italiassa tai Britanniassa. Elintarvikkeet ovat Suomessa selkeästi kalliimpia kuin vanhoissa EU-maissa keskimäärin.
Päivittäistavarakauppa laskee, että ilman elintarvikkeiden 13 prosentin arvonlisäveroa elintarvikkeiden hintataso olisi keskimääräistä eurooppalaista hintatasoa alhaisempi. Ruuan arvonlisäverokanta on eri maissa 0--25 prosenttia.
Elintarvikkeiden hintavertailun tekee erityisen vaikeaksi se, että tuotantokustannukset eivät ole selvillä koko elintarvikeketjun matkalta. Viljelijän tuotantopanos ja raaka-ainehinnat ovat hyvin tiedossa. Teollisuus ja kauppa sen sijaan eivät ole avanneet hinnanmuodostustaan.
Kuluttajan on mahdotonta päätellä, onko ruoka tuotantokustannuksiin nähden halpaa vai kallista, vetääkö joku välistä ja miten paljon. Suomessa elintarvikkeiden jatkojalostusta ja kauppaa hallitsevat toisilleen tutut muutamat suuret toimijat, jotka pystyvät sopimaan toimintatavoista ja hinnoista.
Päivittäistavarakaupan yhdistys kehuu, että kaupan tehokas logistinen rakenne on seurausta kireästä kilpailusta. Toiminta on epäilemättä tehokasta, mutta eri asia on, hyödyttääkö se enemmän kauppaa vai kuluttajaa. Valitettavasti tehokkuus näkyy kuluttajalle muun muassa lähiruuan puuttumisena.
Kun vertaillaan elintarvikkeiden hintoja, pitäisi ottaa huomioon myös kauppamatkoista kuluttajalle koituvat kustannukset. Kuntapäättäjät ovat myötäilleet kaavoituksessa nimenomaan suurten toimijoiden toiveita. Kaupan keskittymisestä kuluttajalle koituvista kustannuksista ei yleensä puhuta mitään.
S-ryhmän ja Keskon markkinaosuus päivittäistavarakaupassa on yhteensä 80 prosentin luokkaa. Ulkopuolisen toimijan on vaikea murtautua kohtalaisen pienelle markkina-alueelle, jonka parhaat kauppapaikat on jo jaettu kahdelle suurelle.
Kilpailuvirasto on lopulta herännyt tutkimaan kaupan rakennetta, S-ryhmän ja Keskon markkinaosuuksia ja keskittymisen vaikutusta ruuan hintaan. Kilpailuvirastolla onkin peiliin katsomisen paikka, sillä juuri se hyväksyi takavuosina kaupan keskittymistä kiihdyttäneet yrityskaupat.
Maastokatselmus eri puolilla Suomea riittää paljastamaan rakennevääristymän.