Suomen elintarviketeollisuus on menettänyt viimeisen kuukauden aikana vientituloja noin 100 miljoonaa euroa.
Rahamäärä on jäänyt saamatta, koska Suomen lähinaapureiden kansalliset valuutat ovat heikentyneet voimakkaasti suhteessa euroon. Venäjän rupla on heikentynyt eli devalvoitunut kaikkein eniten, 30 prosenttia viime elokuusta.
"Tilanne on vakava. Ruplan devalvoitumisen lisäksi Suomen elintarvikevientiä piinaa se, että myös Ruotsin kruunu, Englannin punta ja Baltian maiden valuutat ovat heikentyneet suhteessa euroon", kertoo Elintarviketeollisuusliiton toimitusjohtaja Heikki Juutinen.
Hän myöntää, että vientiyrityksillä on vuoroin hyviä ja vuoroin vaikeita aikoja. "Nyt ovat menossa erityisen huonot ajat eikä kukaan tiedä, koska tämä kausi loppuu."
Elintarviketeollisuusliiton jäsenyrityksistä 75 yhtiöllä on tuotantolaitos Suomen lähialueille eli Venäjällä, Baltian maissa, Puolassa tai Ruotsissa. Ne tekevät 3,5-4 miljardia euroa liikevaihtoa. Suomen ulkopuolella toimivat yritykset pääsevät helpommalla, jos ne voivat käyttää paikallisia raaka-aineita ja laskuttavat myös lopputuotteet paikallisissa valuutoissa. Silloin devalvaatio ei aiheuta hintapaineita.
Suomen elintarviketeollisuuden liikevaihto on vajaa kymmenen miljardia euroa, josta viennin osuus on noin 15 prosenttia.
Venäjän viennin vaikeutta lisää ruplan devalvoitumisen lisäksi se, että venäläisillä kauppaketjuilla on pulaa käyttöpääomista.
"Riskinä on, että saavatko länsimaiset tavarantoimittajat maksun viennistään Venäjälle. Suomessa vientitulot on saatu, mutta viejien keskuudessa tilanteesta puhutaan", selvittää Juutinen.
Elintarvikeviennin hiipuminen Venäjälle osui loppuvuoteen 2008. Vielä syyskuussa vienti itänaapuriin kasvoi kahdeksan prosenttia, mutta marraskuussa kasvua tuli enää noin kolme prosenttia. Eniten on hidastunut maitotaloustuotteiden vienti.
EU:n vientituet
otettu käyttöön
EU:n komissio otti helmikuun alusta uudelleen käyttöön maitotaloustuotteiden kuten voin, juuston ja maitojauheen vientituet. Ne auttavat myös suomalaisyrityksiä Venäjälle viennissä
Venäjän osuus Suomen elintarvikeviennistä on noin 22 prosenttia. Se on suurin yksittäinen vientimaa.
Valio on puolestaan suurin yksittäinen elintarvikeyritys, joka vie Venäjälle. Valion vientitoiminnoista vastaava johtaja Veijo Meriläinen kertoo, että ruplan devalvoituminen ei ole toistaiseksi vaikuttanut kysyntään Venäjällä. Vientimäärät ovat vielä normaalilla tasolla.
"Hinnoittelun kanssa me kyllä taiteilemme. Emme ole pystyneet nostamaan vähittäishintoja ruplan devalvoitumista vastaavaan tasoon. Valion tuotteet tunnetaan Venäjällä ja niillä on kysyntää, mutta pitäähän tuotteista jonkinlainen kate saada", kertoo Meriläinen.
Hän arvioi, että tammikuun jälkeen tilanne näyttää kehittyvän huonompaan suuntaan. "Olemme sormi valtimolla Venäjän kaupassa, mutta ei sieltä ole tarkoitus vetäytyä pois. Joskus tilanne paranee."
"EU on onneksi tullut maitosektorin talkoisiin avuksi vientituilla. Juustokilossa tuki on vajaa kymmenen prosenttia kiloa kohden ja voissa jonkin veran alle 20 prosenttia. Rupla on kuitenkin devalvoitunut paljon enemmän", muistuttaa Meriläinen.
Valio vei viime vuonna Venäjälle maitotaloustuotteita 200 miljoonan euron arvosta.
Meriläinen muistuttaa, että vajaa vuosi sitten maailmalla puhuttiin maitopulasta. Nyt tilanne on kääntynyt vastakkaiseksi: maitoa riittää, mutta hinnat tippuvat.