Kauppa ja elintarvikeala osallistuu Suomessa sitkeänä jatkuvaan verokeskusteluun ja tarjoaa ruoan arvonlisäveron alennusta. Valtiontalouteen alennus ei tekisi suurtakaan lovea ja siitä hyötyisivät erityisesti pienituloiset.
Suomen elintarviketyöläisten liiton puheenjohtaja Ritva Savtschenko on uudistanut kaupan ja elintarvikealan vuosia esillä pitämän ehdotuksen ruuan arvonlisäveron alentamisesta viidellä prosenttiyksiköllä. Kyseessä ei ole aito alennusvaatimus, vaan vain esitys veron palauttamisesta aiemmalle, alemmalle tasolleen.
Ruoan arvonlisäveroa korotettiin valtiontaloudellisista syistä Suomen liittyessä Euroopan unionin jäseneksi 1995. Veron oli määrä olla voimassa väliaikaisena vain vuoden 1997 loppuun saakka.
Kaupan ja koko elintarvikealan yleensä budjettiriihen alla esille nostama alennusvaade on esittäjiensä mielestä hyvin perusteltavissa. Erityisen ajankohtaisena alennusesitystä pidetään juuri nyt. Kotitalouksien ruokamenojen kevennys kun avartaisi kuluttajien rahankäytön mahdollisuuksia. Osa alennusvarasta käytettäisiin tietysti ruokaostoksiin, mutta osa kohdistuisi tuotteisiin ja palveluihin, joissa arvonlisävero on vielä korkeampi.
Ruoan veroale tukisi yksityistä kulutusta ja auttaisi omalta osaltaan maan taloutta elpymään. Alennuksesta hyötyisivät eniten pienituloiset, kuten lapsiperheet ja eläkeläiset, joiden menoista elintarvikkeet nielaisevat suhteellisesti suurimman osuuden.
Ruuan arvonlisäveron alennus olisi mieluisaa myös niistä, jotka vierastavat yhä Suomen EU-jäsenyyttä. Moni teki päätöksensä, koska jäsenyyden luvattiin alentavan kalliin ruuan hintaa. Jäsenyyden myötä toki niin kävikin, mutta eurohintaiset vertailut osoittavat ruokakorin olevan yhä kallis Suomessa. Se ei ole mikään ihme. Suomalaista ruokakoria kuorruttaa kymmenen prosenttiyksikköä korkeampi arvonlisävero kuin keskimäärin muissa EU-maissa.
Ruoan arvonlisäveron alennusvaran esillenosto on olennainen lisä nykyiseen verokeskusteluun. Elintarvikkeiden arvonlisäveron palautus luvatulle, EU-jäsenyyttä edeltäneelle tasolle loveasi valtion verotuloja nimellisesti jonkin verran, eräiden laskelmien mukaan vajaan 350 miljoonan euron verran. Vastaavasti veroale kuitenkin lisäisi ruoan kulutusta ja mitä ilmeisimmin parantaisi kaupan ja elintarvikealan työllisyyttä.
Kuluttajilta ruokamenoissa säästyvä raha mitä ilmeisimmin käytettäisiin muuhun kulutukseen, jossa arvonlisävero on ruokaakin korkeampi. Näin valtion verotulojen menetykset jäisivät pelättyä pienemmiksi.
Tavoiteltuja vaikutuksia, halvempia hintoja, veroale tuottaisi siksi, että kauppa on joutunut kotimaaperällään kilpaan ulkomaisten ketjujen kanssa. Kaikki kilpailukeinot ovat siksi tarpeen. Kaupan taholta on ehätetty vakuuttamaan, jopa suorastaan lupaamaan, että veroale siirrettäisiin suoraan hintoihin ja kuluttajan kukkaroon.
Toistaiseksi elintarvikkeiden arvonlisäveron alennus on tyrmätty valtion verotarpeilla. Niin voi taas tehdä, kun valtiotalous velkaantuu uudelleen ensi vuonna. Alennuksen ajankohta on hankala myös siksi, että Suomi joutuu pian alentamaan myös alkoholiveroa. Lipposen hallitukset ovat myös laskeneet mieluummin ansiotulojen kuin ruoan verotusta. Ennen pitkää kuitenkin myös ruoan arvonlisäveron harmonisointi lähemmäs Euroopan keskitasoa on tehtävä. Luvattua ruoan arvonlisäveron alennusta on odotettu kärsivällisesti jo viisi vuotta. Se saisi riittää.