Suomalaiset heittävät rahaa menemään, kun kaupasta ostettua ruokaa kannetaan roskalaatikkoon. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen mukaan suomalaiset kippaavat keskimäärin 20--30 kiloa ruokaa roskiin vuodessa.
Ruuan tuhlaus käy aikaa myöten kalliiksi. Nelihenkinen perhe käyttää ruokamenoihin viikossa noin 300 euroa. Kun keskimäärin viisi prosenttia ostetusta ruuasta päätyy roskiin, siitä kertyy vuodessa merkittävä menoerä.
Suurin ruokahävikki on etenkin naisten sinkkutalouksissa. Yksineläjät ovat pitkään valittaneet sitä, että kauppa ei tarjoa pieniä annoskokoja. Kun pienempiä pakkauksia on tarjolla, ne ovat usein suhteessa kalliimpia kuin perhepakkaukset. Kannattaako siis ostaa pieni pakkaus, kun isomman saa halvemmalla?
Vihannekset ja muut tuoretuotteet päätyvät muita elintarvikkeita useammin roskikseen. Kukaan ei halua syödä nahistunutta vihannesta, ja monet ovat tarkkoja parasta ennen -päivämääristä.
Kulutustottumuksissa on suuria eroja. Toisten ostoskäyttäytyminen on huoletonta ja ruokakoriin kertyy heräteostoksia. Pienituloisilla niukat eurot ohjaavat ostoskäyttäytymistä voimakkaammin. Ei siis yllätys, että pienituloisilla ruokahävikki on kaikkein pienin.
Aterioiden viikkosuunnittelu, aina halvimpien tuotteiden valikointi ja jätteen lajittelu ovat tehokkaita keinoja pienentää kauppalaskua, mutta auttavat myös hävikin vähentämisessä. Ruokahävikistä puhuttaessa unohdetaan usein elintarviketuotannon ympäristövaikutukset.
Näin joulun alla kannattaa harkita, ovatko kaikki elintarvikeostokset välttämättömiä.