Päivittäistavarakaupan PTY:n toimitusjohtaja Osmo Laine uskoo, että ruokatarvikkeiden hinnat laskevat jo tänä keväänä ja seuraavan kerran ensi syksynä, kun ruoan arvonlisäveroa tiputetaan viisi prosenttiyksikköä.
Laineen mukaan on hyvä, jos yksittäiset kansalaisetkin seuraavat ruokakaupan hintakehitystä. Hän kuitenkin muistuttaa, että työ- ja elinkeinoministeriön asettama hintaseurantaryhmä vahtii, miten elintarvikkeiden hinnat kehittyvät ja raportoi niistä.
"Suomessa ruokakaupan valikoimat ovat kolminkertaistuneet EU-jäsenyyden aikana. Markkinatalous tuli EU-jäsenyyden myötä myös elintarvikesektorille. Samanaikaisesti Suomen elintarvikealan tuottavuus on noussut huimasti", painotti Laine perjantaina elintarviketeollisuuden ja kaupan tilaisuudessa Ruoka ja hinta.
Hän myös kiittelee Elintarviketurvallisuusvirastoa Eviraa, jonka ansiosta Suomessa on ainoana maana maailmassa elintarvikkeiden omavalvonnan tietopankki.
Laine haluaa kumota myytin, että ruoka Suomessa on kallista. "Jos arvonlisäveroa ei oteta huomioon, Suomen ja Saksan hintatasot ovat hyvin lähellä toisiaan. Saksan indeksi on 107 ja Suomen 110. Suomessa kauppojen bonukset ovat kaiken lisäksi noin 500 miljoonan euroa vuodessa eli saman verran kuin valtio menettää alvin alentamisessa."
Nousupaineita
ei ole purettu
Elintarviketeollisuusliiton toimitusjohtaja Heikki Juutinen myönsi, että ruoan hinta nousi viime vuonna tuntuvasti. Syynä olivat hänen mukaansa kustannusten nousu, joka oli keskimäärin 13 prosenttia. Eniten nousivat raaka-aineiden kustannukset (15 prosenttia) ja energiakustannukset (13 prosenttia).
"Kaikkia kustannusnousuja emme ole saaneet viedyiksi kaupan hintoihin. Talouskriisin seurauksena suomalaisten yritysten kannattavuus on koetuksella myös viennin supistumisen vuoksi", painotti Juutinen.
Suomen kotitalouksien menoista noin 12 prosenttia kuluu ruokaan. Ennen EU-jäsenyyttä ruoan osuus kokonaismenoista oli 17 prosenttia.
"Taantumassa korostuvat kuluttajan valinnat eli suosimmeko kotimaista vai ostammeko tuontituotteita. Kuluttaja päättää, missä talouden pyörät pyörivät, Suomessa vai ulkomailla", muistuttaa Juutinen.
Tuotannon pitää
olla kannattavaa
MTK:n puheenjohtaja Michael Hornborg muistuttaa, että pienen maan ei kannata tuottaa mitä tahansa tusinaruokaa, vaan laatua. "Jotta meillä olisi tulevaisuudessakin kotimaista ruokaa, pitää tuotannon olla kannattavaa. Viime vuonna se ei sitä ollut, se oli heikoin vuosi 30 vuoteen. Vaikka kotimainen tuotanto olisikin kannattavaa, niin ostavatko suomalaiset kuluttajat sitä? Onko hinta, ekologisuus, eettisyys vai terveellisyys vaikuttava tekijä ostopäätöksessä?"
Hornborg painottaa, että valitsemalla suomalaista kuluttaja takaa, että noin 300 000 suomalaisen työpaikka pelloilta kauppojen tiskeille säilyy. "Maataloustuotannon kannattavuus on vuosi vuodelta yhä riippuvaisempi maataloustuotteiden maailmanmarkkinahinnoista. Ruoan kysyntä maailmalla kasvaa ja jokainen maa miettii kansallisen ruokaomavaraisuutensa turvaamista. Samalla on kyse jokaisen maan huoltovarmuudesta."
Hornborg huomauttaa, että Suomi on ainoa maa maailmassa, missä sianliha on salmonellavapaata.
Eviran pääjohtaja Jaana Husu-Kallio sanoo, että hänellä on kolmen kohdan resepti, jolla Suomen ja muidenkin maiden elintarviketuotanto pidetään huippulaatuisena: korkealaatuiset raaka-aineet pellolta pöytään, korkea ammattitaito ja vastuu työn laadusta sekä korkealaatuiset työvälineet.