Pääkirjoitus

Ruoan hinta nou­su­pai­nees­sa

Vielä alkukesällä näytti siltä, että ruoan hinta saattaa jopa laskea. Se olisi ollut liian hyvää ollakseen totta.

Vielä alkukesällä näytti siltä, että ruoan hinta saattaa jopa laskea. Se olisi ollut liian hyvää ollakseen totta. Kuivuus yhtäällä ja liika kosteus toisaalla panevat ennustukset uusiksi.

Yhdistyneiden kansakuntien elintarvikejärjestö FAO julisti alkukesällä elintarvikkeiden maailmanmarkkinahintojen laskeneen. Markkinahinnat putosivatkin toukokuussa nelisen prosenttia edelliseen kuukauteen verrattuna.

FAO:n laskelmien mukaan elintarvikkeiden maailmanmarkkinahinnat olivat tuolloin 14 prosenttia alempana kuin vuotta aikaisemmin, joskin edelleen korkeammalla kuin 2008. Elintarvikkeiden hinnat ovat maailmalla kaksinkertaistuneet kymmenen viime vuoden aikana.

Nousupaineelle luontaisen sykäyksen antaa väestönkasvu sekä kehittyvien maiden kansalaisten vaurastuminen. Merkityksetöntä ei ole myöskään se, että sään ääri-ilmiöt ovat lisääntyneet ilmastonmuutoksen takia ja satoja on menetetty tärkeillä viljelyalueilla.

Kevään hintojen lasku jäänee vain tilastomerkinnäksi eikä heijastu kuluttajille asti sen paremmin meillä kuin muuallakaan. Mitä todennäköisemmin kaikkialla saadaan varautua hintojen nousuun, sillä sää on pilannut sadon monilla merkittävillä viljelyalueilla tänä kesänä.

Yhdysvaltain keskilännessä kuivuus on tehnyt pahaa jälkeä. Maissi-, soijapapu- ja vehnäsadot ovat tuhoutuneet laajoilla alueilla. Maissin hinta onkin ponnahtanut Chicagon pörssissä jo yli neljänneksen nousuun. Myös soijapavun hinta on korkeammalla kuin vuosiin.

Vaikka suomalainen maatalous ja elintarviketeollisuus nojaavat paljolti kotimaisiin rehuihin ja raaka-aineisiin, Yhdysvalloissa koettavan kadon vaikutus ulottuu myös tänne. Ainakin se tarjoaa hyvän verukkeen nostaa hintoja.

Yhdysvallat on maailman merkittävimpiä maataloustuottajia, joten satonäkymien muuttuminen katonäkymiksi tuntuu kaikkialla maailmassa.

Myös muut suuret soijatuottajamaat kuten Brasilia ja Argentiina ovat kärsineet surkeasta viljelysäästä, joten paineitta maailmanmarkkinahintoihin tulee myös siltä suunnalta.

Tilanne ei ole paljon kehuttavampi näillä leveysasteilla. Pohjois-Euroopassa Suomi mukaan lukien pitkään jatkuneet sateet uhkaavat vilja- ja perunasatoa. Joillakin osin Suomea perunapenkit ovat veden vallassa ja niiden sato on jo tuhoutunut.

Huippusatoa ei ole luvassa missään päin Pohjois-Eurooppaa, parhaimmillaan voidaan joistakin lajikkeista  odottaa kuitenkin sentään normaalia satoa. Jos viljan maailmanmarkkinahinta nousee niin kuin nyt uumoillaan, sillä on laajat seurannaisvaikutukset elintarvikeketjussa.

Ilman kehnoja satonäkymiäkin elintarvikkeissa on hinnankorotuspaineita. Sikatiloilla on pitkään mennyt huonosti eikä kannattavuus ole kehuttava sen paremmin broilerinkasvatuksessa kuin munatiloillakaan.

Vaikka maailmanmarkkinahintojen muutokset eivät heijastuisikaan tänne, saattaa olla, että niiden nousua käytetään syynä korottaa hintoja. Siitä huolimatta, että syksyllä saataisiin korjatuksi hyvä sato. Tämähän on ollut pelin henki.