Opiskelijaruuasta tulee monille ensimmäisenä mieleen makaroni ketsupin tai tonnikalan kera. Mielikuva ei ole kovin kaukana todellisuudesta: monen opiskelijan on unohdettava ruoan terveellisyys ja monipuolisuus, kun opintotuki on mitä on.
Oulun korkeakouluopiskelijat kokivat ikävän yllätyksen palatessaan vuoden vaihteen jälkeen opintojen ääreen. Jo ennestään tiukkoja kukkaronnyörejä oli kiristettävä, sillä korkeakoulujen ruokaloiden tarjoamien aterioiden hinnat olivat nousseet.
"Kyllä se on ihan ymmärrettävää, että hintoja nostetaan, sillä onhan ruuan hinta muutenkin noussut", kommentoi Oulun yliopiston englantilaisen filologian ensimmäisen vuoden opiskelija Kaisa-Mari Ojala.
Sitä Ojala ei kuitenkaan ymmärrä, miksi ennen tarjottujen niin sanottujen vajaiden aterioiden, eli aterioiden ilman leipää ja ruokajuomaa, myynti lopetettiin vuoden vaihteessa.
"Leipää ei aina jaksa enää ruuan jälkeen syödä. Nyt sitä miettii kahteen kertaan, meneekö ollenkaan syömään vai ei. Jos ei ole kamala nälkä tai jos on lyhyt koulupäivä, niin yleensä sitä jättää ruokailun kokonaan väliin. Tänäänkin minulla on mukana eväsleipä, sillä en ehdi käydä syömässä", Ojala kertoo.
Kela kielsi vajaiden eli niin sanottujen pääruoka-aterioiden myynnin ravitsemussuositusten perusteella. Kelan päätöksen mukaan "tarkoituksena on varmistaa se, että lounasateria kattaa opiskelijoiden ravitsemukselliset tarpeet. Tällä voidaan vaikuttaa siihen, että opiskelijoiden terveys ja opiskeluvire säilyvät hyvänä".
Oulun seudun ammattikorkeakoulun opiskelijat pääsevät yliopisto-opiskelijoita halvemmalla, sillä ammattikorkeakouluissa ateria maksaa miltei euron vähemmän kuin yliopiston vastaava ateria.
"Kyllähän se harmittaa. Meillä menee reilusti enemmän rahaa kouluruokailuun kuin ammattikorkeakouluopiskelijoilla, vaikka opintoraha on sama", Ojala vertaa.
Yksin asuva Ojala on kuitenkin sitä mieltä, että yliopistolla syöminen on hinnannoususta huolimatta helpompaa ja halvempaa kuin kotona yhdelle ihmiselle kokkaaminen.
"Olen miettinyt, että vapaapäivinä voisi käydä ammattikorkeakoululla syömässä", hän lisää.
Pienikin nousu ateriahinnoissa tuntuu opiskelijan kukkarossa, sillä opintotuessa se ei näy. Jos ateriahinnat jatkavat nousuaan, tulee opiskelijoille tiukat paikat. Kouluruokailulle on etsittävä vaihtoehtoja.
Ojalan opiskelukaveri, myös Oulun yliopistossa ensimmäistä vuotta englantilaista filologiaa opiskeleva Karim Khanji on pyrkinyt jättämään kouluruokailun kokonaan väliin vajaiden aterioiden myynnin kieltämisen jälkeen.
"Ennen joulua suosin aina vajaita aterioita. Ruoka maistuu hyvältä ilman maitoakin, joten pelkästään leivän takia en halunnut maksaa kokonaisesta ateriasta. Vajaiden aterioiden myynnin kieltämisen jälkeen olen käynyt koululla syömässä vain kerran. Syön mieluummin kotona, mutta jos asuisin yksin, kävisin varmaan koululla syömässä", Khanji kertoo.
Ruuan hinnan noustua kotona tehtävän ruuan laatu kärsii, sillä opiskelijoiden kuukausittainen budjetti on sama kuin ennen hintojen nousua. Monille se tarkoittaa sitä, että kotiruokaa tehdessä yritetään käyttää mahdollisimman halpoja raaka-aineita ja säästää entistä enemmän. Toiset taas syövät koulussa niin paljon kuin jaksavat ja pyrkivät selviämään loppupäivän ilman lämmintä ruokaa.
"Opiskelijana kyllä oppii juoksemaan tarjouksien perässä ja vertailemaan hintoja, erityisesti aina kuun loppupuolella", virnistää Khanji.
Perusraaka-aineiden soveltaminen ja muuntaminen ovat avainsanoja opiskelijan ruokapöydässä. Kun edullisia raaka-aineita osaa soveltaa, ei perunakaan ehdi kyllästyä viisi vuotta kestävän opiskelun aikana. Aika-ajoin kannattaa tehdä kokeiluja uusien reseptien avulla.