Ruoan hinta on noussut poikkeuksellisen rajusti viime syksystä lähtien eikä loppua ole näköpiirissä. Kun yleinen hintakehitys Suomessa laukkaa 3,5 prosentin vuosivauhtia, ruoan hinta näyttää kohoavan yli viisi prosenttia.
Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen ilmaisi tällä viikolla huolensa inflaatiokehityksestä, joka uhkaa heikentää tuotannon kasvua ja työllisyyttä. Ruoan hinnan kohoaminen ja veronkorotukset ovat yksiä keskeisiä inflaatiota kiihdyttäviä tekijöitä.
Osaan ruoan hinnan nousun syistä voidaan vaikuttaa poliittisin päätöksin, mutta osa johtuu laajemmista, koko maailman ruokamarkkinoita säätelevistä seikoista.
Ruoan hinnan kohoaminen on maailmanlaajuinen ongelma ja heiluttelee hallituksia kuten arabimaissa on tapahtunut.
Euroopan suhdannelaitosten yhdistys arvioi elintarvikkeiden raaka-ainehintojen kohoavan tänä vuonna peräti 37 prosenttia.
Kahvin suurkuluttajina suomalaiset ovat voineet todistaa kahvin kuluttajahinnan nousseen jo tätä enemmän.
Raaka-aineiden hintojen nousuprosentti on eri luokkaa kuin jalostettuihin tuotteiden, mutta yhtenä tärkeimmistä hintaan vaikuttavista tekijöistä raaka-aineen kallistuminen lisää painetta lopputuotteen hintaan.
Erityisesti ovat kallistuneet vilja, liha ja maitotuotteet. Hurjimpien arvioiden mukaan elintarvikkeiden hinnat yli kaksinkertaistuvat vuoteen 2030 mennessä. Tällä olisi arvaamattoman suuret seuraukset kaikkialla.
Elintarvikkeiden kallistumisen taustalla ovat viime vuoden heikot sadot eri puolilla maailmaa, erityisesti kehittyvissä maissa kasvanut kysyntä sekä lisääntynyt keinottelu elintarvikkeilla.
Keinottelusta kertoo jotain se, että viljaan sidottujen arvopapereiden arvo on 15-kertainen tuotantoon nähden. Tämä markkinoita voimakkaasti heilutteleva ilmiö on tullut jäädäkseen.
Samoin ovat tulleet poikkeukselliset sääolot, jotka johtuvat ilmastonmuutoksesta. Sään ääri-ilmiöt ovat yleistyneet, ja niiden arvioidaan lisääntyvän.
Suomessa ruoan hinta on tunnetusti ollut yksi Euroopan kalleimmista. Ruoka on Suomessa noin viidenneksen kalliimpaa kuin unionin jäsenmaissa keskimäärin. Myös ruoan hinta on noussut vuoden aikana muita hintoja ripeämmin.
Yksi korkeiden elintarvikehintojen selittävä tekijä on arvonlisävero. Suomessa ruoan arvonlisävero on vuoden 2009 laskun ja 2010 noston jälkeen yhä selvästi korkeampi kuin EU-maissa keskimäärin.
Myös kaupan keskittyminen kahdelle keskusliikkeelle ja elintarviketeollisuuden keskittyminen ovat omiaan pitämään yllä korkeita elintarvikkeiden hintoja.
Uuden hallituksen on oltava tarkkana talouden tasapainottamistoimien kanssa, etteivät ne aikanaan lisää painetta elintarvikkeiden hintoihin.
Elintarvikkeiden kallistuminen kun vaikeuttaa erityisesti pienituloisimpien ihmisten elämää.