Viiden vuoden kuluttua Oulun seudun kulttuurisyksy on kansainvälisesti tunnustettu tapahtumien sarja. Taso on korkea ja monipuolinen. Tunnetut taiteilijat esiintyvät ja vetävät yleisöä. Vapaa kenttä kehittelee uusia, omaleimaisia rientoja, joiden toteutukseen sponsorirahaa riittää.
Tuolta tulevaisuus näyttää, jos on uskominen neljää oululaista nuoren polven kulttuurivaikuttajaa, joilta Kaleva pyysi keskustelunavauksia Oulun seudun tapahtumien kehittämiseksi.
Keskusteluun osallistuivat Oulun musiikkivideofestivaalin tuottaja Hanna Jakku, Oulu15:n projektipäällikkö Petri Sirviö, Oulunsalon kulttuuri-instituutin johtaja Jussi Vilkuna ja Taiteiden yön koordinaattori Paavo J. Heinonen.
Millä tavalla käynnistää yhteistyö?
Jakku: "Viisi vuotta voisi tuoda mukanaan toimivaa yhteistyötä eri järjestäjien kesken. Tuotantojen toteutus helpottuisi."
Vilkuna: "Tavoite voisi olla yhteistuottaminen. Alueelle tuotettaisiin eri organisaatioiden kesken kalliita esiintyjiä. Riskiä jaettaisiin useammalle toimijalle."
Heinonen: "Tavataan toisiamme enemmän, keskustellaan, tutustutaan, ja sen jälkeen aletaan löytää keinoja yhteismarkkinointiin ja tiedotukseen. Nyt puhun siis vapaasta kentästä."
Vilkuna: "Parasta olisi pitää tapahtumien järjestäjien kesken esimerkiksi kerran kuussa aamukahvitapaamisia, jossa jokainen kertoisi seuraavan vuoden suunnitelmistaan. Turhat päällekkäisyydet ehkäistäisiin."
Heinonen: "Kaupunkiorganisaation tasolla viidessä vuodessa ei ehdi tapahtua mitään, mutta meidän vapaitten toimijoitten keskinäinen yhteistyö tiivistyy. Ja seudullinen yhteistyö lisääntyy, kun kuntarakenne on murroksessa."
Sirviö: "Juhlateltta ja Taiteiden yö osoittavat, että yhteistyö on jo alkanut. Samaan tapaan ovat hakeneet synergioita muun muassa Oulunsalo Soi ja Oulun musiikkijuhlat. Eli näyttää erittäin hyvältä."
Miten pitäisi rahoittaa
ja markkinoida?
Vilkuna: "Oulun seudulla kaikki tapahtumat ovat pieniä resursseiltaan. Seutu ansaitsi paremmin resursoidun kansainvälisesti huomiota saavan tapahtuman. Vertailukohdaksi voitaisiin ottaa vaikkapa Helsingin juhlaviikot."
Heinonen: "Kulttuuri ei elävöidy virkamiesvetoisilla hankkeilla vaan sillä, että tekijöille annetaan resursseja."
Vilkuna: "Niin pitkään kuin toimijat toimivat omiin nimiinsä sponsorirahoituksen määrä ei kasva. Vasta kun Oulun seudulla on kansallisesti ja kansainvälisesti tunnustetut juhlaviikot, niin myös valtakunnallista sponsorointia harjoittavat yritykset on mahdollista sitoa mukaan. Sponsoroinnin kokonaisrahoitus kasvaisi."
Sirviö: "Kyllähän kokonaisuudella silti hyvä olisi olla jonkinasteinen yhteinen, tunnistettava ilme. Niin kuin maailman suurilla kaupunkifestivaaleilla on."
Tarvitaanko avuksi ulkopuolista osaamista?
Vilkuna: "On tärkeää, että Oulun seudun toimijoilla on hyvät kansainväliset yhteydet. Oulunsalo Soi -musiikkijuhlien taiteellisella johdolla Meta4:lla on kolme kansainvälistä agenttia: Lontoossa, Roomassa ja Madridissa."
Jakku: "Ongelma on enemmän artistien nousseet keikkapalkkiot ja Oulun maantieteellinen sijainti kuin paikallisten toimijoiden kompetenssi."
Sirviö: "Isot tapahtumat vaativat isot tuottajat. Omat tekijämme ovat kasvamassa siihen luokkaan, että saattavat tuoda tuoreempiakin maailmantuliaisia lähivuosina."
Meneekö yleisö sekaisin tapahtumavyöryssä?
Sirviö: "En keksi parempaa tapaa tuntea oloaan sekavaksi kuin hyvien tapahtumien pyörryttämänä."
Jakku: "Uskoisin, että tapahtumilla on kuitenkin niin eri kohderyhmät, että sekavuus ei ole iso ongelma. Ihmiset löytävät ne tapahtumat, jotka heitä kiinnostavat ja sen tiedon heille välittää onnistunut markkinointi. Jokainen valitkoon sitten oman juttunsa."
Vilkuna: "Ensi kesään mennessä suunnitteluun ja tiedottamiseen yhteistyötä. Siitä se lähtee."
Heinonen: "Mutta painokkaimmin neuvoisin yleisöä vain menemään tapahtumiin, vaikka ne olisivatkin oudomman tuntuisia - vain kokemalla voi tietää, mitä itse haluaa."