Paavo Haavikko on Kajaanin Runoviikon tämän suven runoilija. Siksi festivaalilla liikutaan paljon Haavikossa. Valta-teemakin on otettu häneltä ja Shakespearelta.
"Avaa silmäsi, saat silmillesi", sanoo akateemikko itse.
Kajaanin Runoviikolla saa myös korvilleen.
Tarjolla on Pentti Saarikosken, Samuli Parosen, Teemu Mäen, Anna Krogeruksen, Tommy Tabermannin, Eeva-Liisa Mannerin, Edith Södergranin, Elmer Diktoniuksen, Eino Leinon, L. Onervan, Larin Parasken, Kalevalan ja uuden runon ääniä.
"Runoviikolla tarjotaan herättelevää, luovaa ja vallanpitäjille kumartelematonta taidetta", totesi Kajaanin kaupungin sivistysjohtaja Risto Brunou tapahtuman avajaisissa keskiviikkona.
"Vielä ei Kajaanissakaan tukita suuta", kommentoi valtateemaa kajaanilainen kulttuurin suurkuluttaja Helvi Torvinen, 89. Hän katsoo talvisin kaikki teatterin ensi-illat ja osallistuu lukuisiin Runoviikon tapahtumiin.
"Runoviikkoa odottaa aina kuin kuuta nousevaksi", sanoo valkoisen kepin ja ystävänsä Irja Aihion kera liikkuva teräsrouva.
Suomen vanhin ja laajin runotapahtuma tahtoo haastaa usvaisen lokakuun illan kaltaisen mielen tylsyyden. Luvassa on jälleen kuuma ja kostea runokesä. Tyhjän näköisiä lasejaan kallistelevat näyttämöllä niin Haavikko kuin edesmennyt Pentti Saarikoskikin.
Ainut eksakti tiede
"Haavikko ei ole mikään ihan helppo runoilija", huomautti heti alkajaisiksi kymmenen vuotta Iiron kouluja Runoviikolla vetänyt Iiro Kajas. Haavikkoa hahmottaessaan hän koetti haravoida koko metsän ja sen puut.
"Haavikon luonteeseen kuuluvat paradoksi, ironia ja moniselitteiset käänteet; sekä kirjailijana että julkisuuden henkilönä."
Haavikon (s. 1931) esikoiskokoelma Tie etäisyyksiin ilmestyi 1951. Hän kertoo julkaisseensa kirjan joka kahdeksas kuukausi.
"Kirjoittaminen on ainut eksakti tiede, joka ei muuta maailmaa tuhoavasti. Se on ainut eksakti tiede", Kajas siteerasi.
Iiron koulussa leiskui myös Haavikon salamana iskevä huumori. Se polttaa jälkiään ja tärisyttää älykkörunoilijan peruskalliota.
"Jos vettä ei ole olemassa, on sen sijasta valittava paperi. Vaikeasti ei kannata kirjoittaa. Selvää on tultava. Kirjoita lyhyesti myös silloin kun tekstiäsi ei hakata kiveen."
Toinen Iiron koulu torstaina käsitteli vallan runoja. Siellä ponnahti esiin Oiva Paloheimon komento: Hillitse hitlerisi!
Mistä ääni tulee
Koko Haavikon runoilijankaaren pyrki piirtämään myös Suomen Lausujain Liiton tuottama esitys Aukeilla seuraa tuulenpyörre.
Tunnin mittainen esitys oli rikas paketti Haavikon eri ääniä ja kausia, vaihtuvia tulkintojen, tunnustelun ja tunnustuksellisuuden kohteita.
Katsoja oli aika vaativan tehtävän edessä nopeissa siirtymissä rakkauden tunnustuksista poliittiseen ja yhteiskuntakriittiseen materiaaliin, jopa Nato-agitaatioon.
Ihminen ei ole yhdestä puusta vuoltu, varsinkaan Haavikko, jonka sukunimikin on monikko.
Ohjaaja Kimmo Kahra antoi eri äänien purkautua päällekkäin. Mikko Bredenberg esiintyi ikään kuin kirjailijan nuorena alter egona ja Iiro Kajas vanhempana. Se toi läsnäolon tunnetta, joka lämmitti ja lähensi katsojaa runojen kautta kuvattuun moniulotteiseen kohteeseen.
On liian yksinkertaista ja rajoittavaa tulkita Ritva Koivunen ja Malla Kuuranne Haavikon vaimoina, silti heidän naisellinen läsnäolonsa artikuloi myös ensimmäisen vaimon Marja-Liisa Vartion varhaista kuolemaa ja poissaoloa. Sali hiljeni, kun Haavikon runominä kysyi, mitä minä teen hiusneuloille. Silloin oltiin jo kosketusetäisyydellä ihmisestä.
Haavikon puut, metsät ja kaikki hänen filosofinen vihreytensä ansaitsisivat uustulkintoja ja ihan oman esityskokonaisuuden.
Runoviikolla saa tänään ensi-iltansa Päivi Istalan ohjaama Haavikko-esitys Ei. Siis kyllä. Esiintyjä on Eino Kaikkonen. Kaukametsän Leihu-sali, Kajaani 6.7. klo 22.
Tuula-Liina Variksen haastattelussa runoilijat Tommy Tabermann ja Kirsti Simonsuuri, joka on suomentanut Shakespearen sonetit. Leihu-sali 6.7. klo 10.