Ru­nol­lis-ro­mant­ti­nen tango syntyi so­ta­vuo­si­na

Siks oon mä suruinen, Liljankukka, Öiset kitarat, Eron hetki on kaunis, Mustalaisviulu, Jäljet hiekassa. Kaikki ikivihreitä, rakastettuja tangoja, joilla on myös muuta yhteistä: Ne ovat kaikki suomalaisten naisten kirjoittamia.

Siks oon mä suruinen, Liljankukka, Öiset kitarat, Eron hetki on kaunis, Mustalaisviulu, Jäljet hiekassa. Kaikki ikivihreitä, rakastettuja tangoja, joilla on myös muuta yhteistä: Ne ovat kaikki suomalaisten naisten kirjoittamia.

- Naiset ovat Suomessa olleet tekemässä tangoja jo aika päiviä ennen kuin naisia nähtiin estradeilla iskelmämusiikin esittäjinä, muistuttaa Maarit Niiniluoto.

Kirjailija ja suomalaisen populaarimusiikin tutkija ja tuntija Niiniluoto on käsitellyt tavalla tai toisella naistaiteilijoita tangon tekijöinä kaikissa teoksissaan.

Lahjakkain 1930-luvulla aloittaneista tangolyyrikoista on Niiniluodon mielestä Kerttu Mustonen (1891-1959).

- Mustonen teki 1930- ja 40-luvulla yhteistyötä Eugen Malmsténin, Toivo Kärjen ja George de Godzinskyn kanssa. Tutustuminen puolta nuorempaan, 25-vuotiaaseen Toivo Kärkeen oli molemmille kohtalokas; se merkitsi sotavuosina populaarimusiikkimme käännekohtaa, runollis-romanttisen suomalaisen tangon syntyä.

Kaksikon kynästä syntyivät vuosina 1940-45 mm. tangot On elon retki näin, Siks oon mä suruinen ja Liljankukka.

Ilmoita asiavirheestä