KAJAANI Runoviikon ohjelma tarjoaa enemmän vaihtoehtoja kuin sateenkaarihallitus ja rohkaisee ihmisiä ottamaan kantaa, Kajaanin Runoviikon taiteellinen johtaja Antti Virmavirta sanoi 26. runoviikon avajaisissa.
Virmavirta on kurkkuaan myöten täynnä valmiiksi pureskeltua viihdemössöä, jota tarjoillaan joka torvesta. Maailma ei ole joko tai, vaan vaihtoehtoja pitää löytyä ja oppositioon on uskallettava asettua.
Virmavirta painotti myös Helsingin ulkopuolisen Suomen merkitystä. Pääkaupunki tuntuu keskittyvän ihmisten viihdyttämiseen, mutta maakunnissa on tarjolla myös syvempää taidetta.
Runsaasta tarjonnasta, yli sadasta tarjotusta esityksestä, Virmavirta on poiminut kolmekymmentä. Taiteilijakunta on miesvaltainen, mikä Virmavirran mukaan johtuu siitä, että naiset tarjosivat runoa laulettuna, lauluiltoja. Niistä hän ei löytänyt vastauksia niihin kysymyksiin, joita halusi runoviikolla esittää.
Sinisalon terveiset
Kajaanin Runoviikko viedään läpi ensimmäistä kertaa ilman Veikko Sinisaloa paikan päällä. Keuhkoputkentulehdusta poteva Sinisalo lähetti Jysmästä tulisia terveisiä yleisölle. Mieli teki mukaan, mutta järki käski levätä ja potea rauhassa.
"Sairaus kaatoi karhun nyt, mutta ei mitään dramaattista tarvitse pelätä. Veikko Sinisalo kertoi huolensa siitä, että kaikki kesätapahtumat ovat musiikkia, vaikka sana tulee ensin", Virmavirta välitti terveiset.
Veikko Sinisalon kirkkoilta pidetään ilman maestroa perjantaina. Pois jää osuus Raamatun teksteistä, jonka Sinisalo on tavannut esittää. Puheen pitää Oulun piispa Samuel Salmi.
Kuka puoltaa köyhiä
Kajaani-puheen pitäjäksi avajaisiin Virmavirta kutsui kansanedustaja Esko-Juhani Tennilän, joka kaipasi kirjallisuudesta köyhien ääntä. Vähäväkisten arjesta ja ongelmista kertovalle sanataiteelle ei liene lukijakuntaa, siksi sitä ei juuri julkaista.
Tennilän mukaan Suomessakin jyrkästi kasvavat tuloerot ovat haaste kirjallisuudelle. Yhteiskunnallisesti kantaa ottavina ja luusereista kertovina kirjoittajina hän toi esiin runoilija Pertti Niemisen ja romaanikirjailija Kaiho Niemisen. Kumpikaan ei myy hyvin, painokset jäävät sadasosaan suosituista historian romantisoinneista.
"Kirjoja lukevat kohtuullisesti toimeentulevat ihmiset, joita omat ongelmat kiinnostavat enemmän kuin syrjään sysättyjen. Sama pätee näytelmiin ja elokuviin. Aki KaurismäenMies ilman menneisyyttä on poikkeus, onnenkantamoinen. Senkin suosio kotimaassa alkoi vasta Kaurismäen ja Kati Outisen saatua ulkomaisia palkintoja, eikä se johdu elokuvan aiheesta."
Tennilä painotti kirjastolaitoksen merkitystä vähälevikkisen kirjallisuuden esille tuojana. Kirjastojen hankintarahojen leikkaus on karsinut rankimmin juuri vähälevikkisten kirjojen, kuten runoteosten, ostoa kokoelmiin. Kirjastolaitosta kannattaa puolustaa, Tennilä painotti.
Kaukametsä kotina
Runoviikon järjestää ensimmäistä kertaa Kaukametsän kulttuurikeskus. Ohjelmatiedot saatiin kokoon myöhemmin kuin edellisvuosina eikä ennakkomyynti päässyt alkamaan yhtä aikaisin kuin ennen, tammikuun matkamessuilla. Mutta Antti Virmavirran mukaan järjestely pelaa, vaikka ensi alkuun adoptiolapsi kolhiikin itseään uusiin oviin.
Viime kesänä esityksiä pidettiin vanhassa veturitallissa, ja paikka sai taitelijoiden ja yleisön suosion. Esityksiin kuuluu ääniä ulkoa, kulkeehan vieressä rautatie ja Prisman parkkipaikka on lähellä. Tapio Liinojan ennakkoesitykseen junan kolke tuli kuin tilattuna: Pentti Haanpää seisoo asemalla paperossi hampaissaan, ja juna tulee, ei äänimiehen loistavan suorituksen ansiosta, vaan aivan oikeasti.
Kajaanin Runoviikko kestää sunnuntaihin asti. Elävää teatteria, repäiseviä ja kantaaottavia esityksiä on runsaasti, mutta myös perinteistä runoviikon ohjelmistoa, kuten Eino Leino -iltamat. Runoviikolla voi seurata myös tanssia ja kamarioopperaa, oheisohjelmana myös tervansoutunäytöstä, tervahaudan sytytystä, soula-runolaulua ja Sakari Kukon virsiä.