Hehkussa polttavan auringon valon,
keskellä kesän ja tunteiden palon
aueta ehti jo ruususen lehti.
Tuoksujen huuman
kutsuvan kuuman
aistivat valppaina
niittyjen perhot.
Sirinä siipien
rynnäten, hiipien,
kosketus luottien,
toiminta pohjalta
valmiiden nuottien.
Hipaisu ponnen
avasi ruusulle
ilon ja onnen.
Kukasta kukkaan
mettisten retki,
suvisen kesän
kiitävä hetki.
Vankina kiihkon ja
tuoksujen huuman,
pyörteessä polttavan
rakkauden kuuman
ahmivat kupuunsa
maukasta mettä,
uutta luovaa elämän vettä.