Voikkaa, Kemijärvi, Summa. Paperitehtaiden varjot ovat pitkiä. Ja lisää lakkautuksia on luvassa.
Kemijärveläiset taistelevat tehtaastaan, työpaikoista ja toimeentulosta näkyvästi. Voikkaalla ja Summassa on hiljaisempaa.
Kirsi-Kaisa Sinisalo teki niin kuin edeltäjänsä Minna Canth. Sinisalo teki näytelmän tavallisen onnellisesta, mutta työttömäksi putoavasta paperitehtaan työläispariskunnasta. Sinisalo on ajankohtainen ja yhteiskunnallinen aseinaan talousmiesten, päättäjien ja median talouspoliittinen jargoni, sosioekonomiset tilastot, teatteri ja kotimainen runous.
Sinisalo kantaa sopivasti myös hurttia Irwin-asennetta tähän ihanuuksien Ryysyrantaan.
Tällaista taidetta pitäisi tehdä paljon enemmän: rohkeaa ja nopeaa reagointia älyllä ja sydämellä, talon mittaisia ja lapsen kokoisia haaveita.
Ja juuri tässä taide on hyvä: konkretisoimisessa, eläytymisessä, avaamisessa, syventämisessä, rakentamisessa, puhdistamisessa ja voimaannuttamisessa, joka on nyt sanana muotia.
Sinisalon teksti ei ole pehmeää ja valkaistua vaan terävää ja karkeaa mutta silti imukykyistä. Se on imenyt sisäänsä raakoja ja helliä sanoja runoilijoiltamme Immi Hellenistä Mikko Rimmiseen.
Taisto Reimaluodon ohjaamassa esityksessä runo tulee kitkattomasti proosan avuksi ja kaveriksi, kun arkipuhe ja kyökkifilosofia olisi kökköä tai riittämätöntä.
Runoa on käytetty teatteriproosan jalostamiseen ihan niin kuin lipeäliuosta sellun valmistukseen.
Runous ei ole lainkaan niin vaikeaselkoista kuin työttömän työnhakijan kouraan iskettävät irtisanomisilmoitukset, toimeentulohakemukset, kehittämistarveselvitykset ja lainapaperit.
Runo voi lisäksi omaksua näiden muotoja ja kuperia sisältöjä niin kuin Eino Santasen (s. 1975) Mainos asuntolainasta tai Maria Syvälän (s. 1975) Me yksimielisesti kiitämme sinua yhteistyöstä.
Runo on myös niin kuin se luetaan. Sen todistaa kerrassaan mahtava näyttämöpariskunta Kirsi-Kaisa Sinisalo ja Taisto Reimaluoto. Arvo Turtiaisen Toukokuuruno rakastetulle sopii mielekkäästi kielelle niin lemmessä kuin riidassa.
Väkevät näyttelijät ja runon tulkit Sinisalo ja Reimaluoto ovat Pesä pienoisen kaltaisessa teoksessa dream team, unelmatiimi. Molemmat ovat herkkiä ja maanläheisiä esittäjiä. Falskiutta ja valehtelua tällainen humaani puheenvuoro ei sietäisi yhtään.
Keitos on keitetty. Taistelu ja keskustelu jatkuu. Onneksi Sinisalo ei säikähtänyt osumatarkkuuttaan. Ja hyvä, että hän tuo Pesä pienoisen johtamalleen Kajaanin Runoviikolle.
Mutta milloinkas kiertueen osoitteina ovat Voikkaa, Kemijärvi ja Summa?
Esityksiä Tampereen Teatterissa 8.4. alkaen ja Aleksanterin teatterissa Helsingissä 14.4. alkaen.
Pesä pienoinen on Kajaanin
Runoviikon ohjelmassa 1.7.