Bryssel
Suomen pääministerin edustajana EU:n tulevaa perussopimusta valmistelevassa neuvottelukunnassa toimiva tutkimuspäällikkö Teija Tiilikainen pitää maanantaina julkistettua runkomallia hyvänä julkisen keskustelun etenemisen kannalta.
Malli on hänen mielestään kuitenkin liian johdatteleva monissa kysymyksissä, joita neuvottelukunnassa ei vielä ole edes käsitelty. Niissä piilee vaaroja pienten maiden kannalta.
"Perustuslaillisesta sopimuksesta tulee näin konkreettisempi itse jäsenille ja erilainen pohja koko keskustelulle. Keskustelu on tähän saakka ollut vähän epämääräistä. Tämä on myös neuvottelukuntaan liittyvän kansalaiskeskustelun kannalta arvokasta. Tämä on asiakirja, mistä voidaan keskustella. Se herättää ristiriitaisia ajatuksia ihmisissä. Se on mielestäni ihan terveellistä."
Kansalaiskeskustelussa todennäköisesti vaihdetaan mielipiteitä muun muassa mahdollisesta nimenvaihdoksesta. Tiilikainen arvioi, että nimen vaihtaminen esimerkiksi Euroopan yhdysvalloiksi tuntuisi monesta järkyttävältä.
Tiilikainen muistuttaa, että malli on pohja, josta edetään.
Joissakin kohdissa
menty asioiden edelle
"Tässä on monia ongelmia. Mutta ei olekaan tarkoitus, että tämä on valmis. Eniten olen kriittinen siitä, että toisissa asioissa on menty askeleen verran liian pitkälle. Siitä seuraa helposti se, että perusdokumentti alkaa johdatella keskustelua. Se antaa suuntaviivat, mistä pitää keskustella. Esimerkiksi juuri kuumien aiheiden kuten instituutioiden ja päätöksenteon osalta se on turhan pitkälle menevä."
Instituutioita ja päätöksenteon rakennetta ei ole vielä käsitelty neuvottelukunnassa, mutta sitä enemmän muualla julkisuudessa. Tiilikainen kuitenkin toteaa, ettei ollut odotettavissakaan, että puheenjohtajisto esittäisi tässä vaiheessa paperin, johon kaikki olisivat tyytyväisiä.
"Pelottavinta on kuitenkin se, että joissakin kohdissa on menty asioiden edelle."
Runkomallissa puhutaan ministerineuvoston puheenjohtajuudesta, joka nyt vaihtuu jäsenmaiden kesken kuuden kuukauden välein. Mutta siinä mainitaan erikseen Eurooppa-neuvoston puheenjohtajuus. Muotoilu ei vielä Tiilikaisen mukaan viittaa EU:n presidenttiin, jollaista monet suuret maat ovat esittäneet.
"Presidenttiys ei ole vielä siellä, mutta se johtaa meidät ajattelemaan sitä, että puheenjohtajuutta pitää ylipäätään ajatella. Meitä on ehkä monta, jotka ajattelevat, että nykyinen puheenjohtajuusjärjestelmä tiettyine korjauksineen kelpaa. Se on vähän sellaista suurten maiden ajattelun mukaista, että nostetaan tämä asia esille."
Pohjamallissa vielä
viilaamisen varaa
Tiilikainen arvostelee myös sitä, että ulko- ja turvallisuuspolitiikasta on mallissa jo otettu mukaan selkeitä pykäliä. Näitäkään asioita ei ole vielä käsitelty loppuun neuvottelukunnassa. Ulkopoliittisella työryhmällä, johon Tiilikainenkin kuuluu, on työ vielä kesken.
"Työryhmässä arvioidaan, miten ulkosuhteita tehostetaan ja koherenssia lisätään. Lopputulosta ei vielä ole näkyvissäkään. Keskustelussa on päästy vasta alkuun. Kuitenkin nyt mallissa on todettu, ettei nykytilanteeseen muutu mikään. Se kyseenalaistaa työryhmätyöskentelyä."
Neuvottelukunnan tavoitteena on yksinkertaistaa tuntuvasti EU:n perussopimusta niin, että kansalaisetkin ymmärtävät, mistä on kysymys.
Pykäliä vähennetään rajusti. Lopputuloksen on tarkoitus olla selkeä, lyhyt kokonaisuus.
"Tämä on vasta pohjaesitys. Kyllä minä sitä vielä viilaisin. Siinä on mielestäni kaikissa suhteissa vielä toivomisen varaa. Meille ei ole vielä perusteltu, miksi siinä on tiettyjä asioista. Olisi kiva kuulla, miksi siellä esimerkiksi viitataan lähinaapuruussuhteisiin erikseen."
Neuvottelukunta ei vielä ole päättänyt runkomallin hyväksymisestä, eikä puheenjohtajista ole vielä kertonut, milloin siitä on tarkoitus päättää.
Keskustelu mallista jatkuu vielä marraskuun istunnossa.
Tiilikainen pitää hyvänä, että neuvottelukunnassa on saatu aikaan yhteinen käsitys siitä, että EU:lle hyväksytään oikeushenkilön asema. Se mahdollistaa yhden yhtenäisen sopimuksen hyväksymisen.
Tiilikainen uskoo myös, että viime vuonna hyväksytty perusoikeuskirja liitetään tulevaan sopimukseen. Hän uskoo, että neuvottelukunta saa aikaan ensi kesään mennessä hyvän sopimuspohjan.
"Erityisen tyytyväinen olen työryhmätyöskentelyyn. Ryhmissä saadaan aikaan ihan konkreettisia tuloksia. Niissä hiotaan normien ja sääntöjen yksinkertaistamista monelta kantilta. Siellä käydään tarkoituksenmukaista keskustelua."
"Aina riitaa ja erimielisyyksiä syntyy kuitenkin päätöksenteon muodoista, eli kenelle valta kuuluu. Se luku on tavallaan vielä avaamatta tässä neuvottelukunnan historiassa. Se tulee olemaan se viimeinen iso asia. Se lyö varmasti leimansa näihin kokemuksiin. Sen vuoksi toivoisin, että mennään kaikkien oikeudenmukaisuussääntöjen mukaan."
Suuret maat yrittävät
parannella asemiaan
Tiilikainen toivoo, ettei tule mitään välistävetoja ja että puheenjohtajista ei yritä tuoda vahvemmin esiin suurten jäsenmaiden ajatuksia. Tiilikainen sanoo paneutuvansa erityisesti päätöksenteon kehittämiseen, koska se on pienten maiden kannalta hyvin tärkeä ratkaisu.
"Unioni on laajentumassa, jäsenmäärä kaksinkertaistuu ja suurin osa tulijoista on pieniä tai keskisuuria valtioita. Sellaista tuntumaa on viime vuosina ollut, että suuret jäsenmaat yrittävät tässä viime hetkellä ennen laajentumista parantaa asemiaan. Siitä periaatteesta, että jokaisella jäsenmaalla on oma komissaari, on luovuttu jo Nizzan sopimuksessa. Nyt käydään keskustelua tästä kiertävästä puheenjohtajuusjärjestelmästä."
Tiilikaisen mukaan nämä kaikki ovat pienille maille tärkeitä elementtejä. "Pienen jäsenmaan kannalta pitää olla tarkkana ja katsoa tulevaisuudessakin, että tasavertaisuus vallitsee eikä synny suurten etuoikeutettuja asemia."
Tiilikainen totesikin puheenvuorossaan tiistaina, ettei päätöksenteosta tai instituutioista saisi olla pohjapaperissa vielä mitään merkintää ja vaati että keskustelu on aloitettava puhtaalta pöydältä.