Lomalaiset ja ohikulkijat saivat virkistävän tuulahduksen Afrikasta, kun tansanialainen katulapsista koottu tanssiryhmä pysähtyi keskiviikkona hetkeksi Ylivieskaan. Tanssi ja rumpujen rytmi yhdistettynä lämpimään auringonpaisteen kuljetti lähes sadan paikalle sattuneen mielen kauas Intian valtameren rannalle.
Myöhemmin illalla tansanialaisista rytmeistä nautittiin Ihmisiä suviyössä -tapahtumassa Nivalassa.
Yhdeksänhenkinen tanssiryhmä viipyy Suomessa kaikkiaan kolme viikkoa esiintymässä erilaisissa tapahtumissa kunnes palaa takaisin kotikaupunkiinsa Bagamoyoon.
Vierailu on jatkoa Marketta Viitalan luotsaaman, kajaanilaisnuorten ryydittämän Jokilaaksojen Nuoren Tanssin viime vuotiselle Tansanian matkalle.
Nyt vastavierailulla olevan ryhmän taiteellisena johtajana toimii John Mbonda, joka vuonna 1996 perusti Tansaniaan yksityisin varoin ylläpidettävän Usinga Centren. Keskus ottaa hoiviinsa hylättyjä ja kodittomia lapsia, kouluttaa heitä, opettaa maanviljelyn ja puusepäntyön perustaitoja ja iltaisin antaa mahdollisuuden tanssin ja soiton harjoittelemiseen.
"Musiikin ja tanssin avulla lapset voivat unohtaa pahoja kokemuksiaan, kerätä energiaa ja syntyä uudelleen", Mbonda uskoo.
Tanssin kieli
kaataa rajat
Marketta Viitala Jokilaaksojen Tanssitaiteen Tuki ry:stä kehuu lapsia avoimiksi, ystävällisiksi ja sopeutuvaisiksi.
Heidän taustastaan kertoo kuitenkin paljon se, että pelkästään Suomen matkaa varten tarvittavien passien hankkimiseen kului kuukausi, kun kaikille piti ensin löytää syntymäaika.
"Monella heistä on kova tausta. Keskus auttaa lapsia selviämään elämän haasteista, työllistämään itsensä oleskelun sijaan ja olemaan kuten muutkin lapset", John Mbonda selvittää todellisuutta.
Usinga Centressä lapset jakautuvat kolmeen ryhmään, isompiin ja pienempiin, joista toiset ovat katulapsia ja toiset haluavat muuten vain oppia tanssimaan.
"Tämä matka tuo paljon iloa ja hymyä lapsille. He saavat uusia kokemuksia ja tapaavat viime vuotisia ystäviään. Vaikka yhteistä kieltä ei ole, heillä on erityinen tapa kommunikoida keskenään."
Kädet puuskassa
ja meno jalan alla
Tanssilla on erityinen jalansija afrikkalaisessa kulttuurissa. Aikanaan luku- ja kirjoitustaidoton kansa käytti tanssia tiedon ja historian välittäjänä seuraaville sukupolville. Vielä nykyäänkin tanssi saa rytmin afrikkalaisten jalan alle.
Mbondaa hymyilyttää suomalaisten tapa katsella esitystä ilmeettöminä kädet puuskassa. Afrikassa sellainen olisi ennen kuulumatonta.
"Tansanialaisen tanssin rytmi ja liikkeet ovat erilaisia kuin Suomessa. Vähän aikaa seurattuaan tuttujakin elementtejä löytyy: kun kaikilla on kaksi kättä, kaksi jalkaa ja pää keskellä, niin ei se kovin erilaista voi olla", Marketta Viitala nauraa.
Vierailun motoksi on otettu "samanlaisia, vaikka niin erilaisia". Viitala uskoo, että kunhan ympäristöstä ja lämpötilasta selviää, niin ihmisten kanssa pärjää aina.
Mbondan toiveena on kylvää lapsiin rauhan ja rakkauden siemeniä. Luomalla ystävyyssiteitä kulttuurista ja taustasta riippumatta päästään toivottavasti kohti sodattomampaa ja harmonisempaa tulevaisuutta.