Sää: Aika vaihtaa tal­vi­ren­kaat Oulun seu­dul­la: Ennuste lupaa kes­ki­vii­kol­le vuo­ro­kau­des­sa 15 senttiä lunta

Rul­la­lau­tai­lu Suo­mes­sa etsii me­nes­tys­tä ja rahaa – edustus uudessa olym­pia­la­jis­sa To­kios­sa on ur­hei­li­joi­den omasta kuk­ka­ros­ta kiinni

Rullalautailu, skateboarding, on virallisena olympialajina ensimmäistä kertaa Tokiossa kahden vuoden kuluttua. Nähdäänkö siellä suomalaisia skeittareita, on taas toinen juttu.

-
Kuva: Veli-Jukka Mustajärvi

– Kuvio on vähän vaikea: pitäisi olla arvokisamenestystä, jotta voisit saada rahaa. Kun ei ole ollut kertaakaan arvokisoja, paha on olla menestystäkään, rullalautaliiton toiminnanjohtaja Anssi Paukkunen hymähtää.

Kun ei ole mitaleja tai varmoja odotuksia menestyksestä, ei tule rahaakaan.

Rullalautailu, skateboarding, on virallisena olympialajina ensimmäistä kertaa Tokiossa kahden vuoden kuluttua.

Nähdäänkö siellä suomalaisia skeittareita, on taas toinen juttu.

– Ilmeisesti Suomen mahdollinen olympiaedustus on täysin urheilijoiden tai heidän omien yhteistyökumppaneidensa varassa: ovatko pojat valmiita maksamaan omat matkansa ja kiertämään karsintoja?, rullalautaliiton toiminnanjohtaja Paukkunen kysyy.

Ensi vuonna järjestetään karsintakilpailuja, joissa eri maanosien skeittarien tasoa mitataan. Suomalaisskeittarit menevät mukaan, jos on riittävästi intoa – ja rahaa.

– Todennäköisesti Euroopassa parkin karsinnat ovat Malmössä ja streetin Barcelonassa. Näissä kaupungeissa on parhaat olosuhteet. Ruotsi on tässäkin asiassa kymmenen vuotta meitä edellä, ja maalla on useita ehdokkaita olympiamitalisteiksi. Lajin mahtimaa on tietenkin Yhdysvallat.

-
Kuva: Anna-Reetta Kytölahti

Suomen skeittauspuitteet eivät yllä kansainväliselle tasolle

Anssi Paukkusen mukaan liitto tekee koko ajan töitä saadakseen hyviä ja kestäviä yhteistyösopimuksia.

– Toistaiseksi on vedetty vesiperä. Kuitenkin puhutaan mittavista summista, jos joukkueita aletaan viedä maailmalle. Skeittarit eivät tarvitse valmennusryhmää ja isoa johtoporukkaa: riittäisi, että urheilijat itse pääsisivät kisoihin.

Suomen olympiakomiteassa skeittausta ole varsinaisesti vielä jaettu kenenkään vastuualueelle.

Laji kuuluu nyt Kimmo Yli-Jaskarille, joka on tarkkuuslajien sekä melonnan ja soudun lajiryhmävastaava.

– Skeittausta ei ole toistaiseksi nimetty erityisesti kenellekään. Mutta kun laji kehittyy, lajiryhmävastaavakin nimetään.

– Emme satsaa mihinkään lajiin vain sillä perusteella, että se on olympialaji: pitää olla menestyspotentiaalia. Nyt on saatu ensimmäisiä näyttöjä, kun X-gameseissakin suomalainen on päässyt finaaliin. Taso ratkaisee, Yli-Jaskari sanoo ja viittaa Jaakko Ojaseen, joka on kuitenkin streetin rankingissa sijalla 463.

Suomessa on Yli-Jaskarin mukaan myös olosuhdeongelma.

– Meillä ei ole sen kummemmin streetiin kuin parkkiinkaan mitat täyttäviä kansainvälisiä olosuhteita. Sekin rajoittaa hieman.

Olympiakomitean hallituksen jäsenen, koripallotaustaisen Antti Zittingin mielestä uusilla lajeilla ei toistaiseksi ole muuta keinoa kuin ponnistaa ”kaivon pohjalta ylös”.

– Innolla vaan maailmalle mittaamaan tasoa. Sitä kautta muun muassa beach volleyn Riikka Lehtoset ja kumppanit ovat päässeet huippu-urheilutukien piiriin.

Olisiko oltava järjestelmä, josta uusiin olympialajeihin pyrkivät urheilijat saisivat tukea?

– Kysymys on mielenkiintoinen. Toistaiseksi on vaikea nähdä muuta väylää päästä Opetusministeriön tuen piiriin kuin lajiliiton ja lajin laajenemisen kautta. Olympiakomitean yksilötuki on mahdollinen, jos kriteerit täyttyvät.

"Skeittaus ei kiinnosta tarpeeksi" 

Kasperi Kropsun mielestä ilman rahallista tukea suomalaisten rullalautailijoiden osallistuminen olympiakarsintoihin ja siten Tokion olympiakisoihin on hyvin epätodennäköistä.
Kasperi Kropsun mielestä ilman rahallista tukea suomalaisten rullalautailijoiden osallistuminen olympiakarsintoihin ja siten Tokion olympiakisoihin on hyvin epätodennäköistä.
Kuva: Mauri Ratilainen

Useita SM-mitaleita rullalautaillut oululaislähtöinen Kasperi Kropsu, 24, näkee Suomessa ison asenneongelman. 

– Skeittaus ei kiinnosta vanhoillista Olympiakomiteaa lainkaan, vaikka uusi laji on mukana jo Tokiossa kahden vuoden kuluttua. Kyllä tässä vaiheessa pitäisi olla jo kuviot selvillä, miten ensi vuoden olympiakarsintoihin osallistutaan.

Kropsu kertoo innostuneensa valtavasti, kun tuli päätös skeittauksen pääsystä viralliseksi olympialajiksi. Mieli teki – ja tekisi edelleen – päästä mukaan.

– Se innosti treenaamaan. Mutta vähän ajan kuluttua alkoi selvitä, ettei ketään kiinnosta panostaa lajiin. Innostus on jopa lopahtanut, kun mikään asia ei ole edennyt mihinkään suuntaan.

Kropsu ihmettelee Kimmo Yli-Jaskarin kommentteja tasovaatimuksista.

– Naurettavaa. Jaakko (Ojanen) voitti X-Gamesin Euroopan karsinnat ja pääsi amerikkalaisten finaaleihin mukaan. Jo sinne asti pääseminen on aivan uskomaton juttu.

– Kummaa, että Olympiakomitea puhuu tuohon sävyyn. Sitten pitäisi olla vielä mielistelemässä saadakseen tukea?

Onko tilanne sama kuin aikanaan lumilautailun tullessa olympialajiksi? Ensin ”lökäpöksyjä” väheksyttiin, mutta menestys muutti päättäjien äänen kellossa?

– Kyllä on. Sitten kyllä tultiin avosylin vastaan, kun lumilautailijat ottivatkin mitaleja. Tuntuu, että rullalautaliittoa ei kuuntele kukaan.

Karsintakilpailut käydään ensi vuonna.

– Ellei ole maailmanluokan sponsoreita, ei ole mitään mahdollisuuksia lähteä karsintoihin omaan laskuun. Alkaa olla jo myöhäistä: tukea ei ole lajille luvassa mistään.

Kasperi Kropsun mukaan Jaakko Ojasen jälkeen on pitkä matka seuraaviin suomalaisiin.

– Kansallisella tasolla kilpailevia kyllä löytyy paljonkin, mutta on ihan eri asia pärjätä suurilla areenoilla.

Onko Oulussa lupaavia skeittareita?

– Ei. Oulussa vain skeitataan ja chillaillaan, ei kilpaileminen kiinnosta ketään, Helsingissä tällä hetkellä asustava Kropsu naurahtaa.

Olympialajit street ja park

Rullalautailu syntyi 150-luvulla Yhdysvalloissa Kaliforniassa lainelautailun korvikkeeksi.

Vuoden 2020 olympialaisissa Tokiossa rullalautailu on ensimmäistä kertaa virallisena olympialajina.

Parkissa skeitataan vauhdikkaasti isossa, altaan kaltaisessa alueessa ”poolissa” ja tuomarit antavat pisteitä tyylistä ja tempuista.

Streetissä kisaa varten rakennetaan katumainen rata, jossa on esimerkiksi rappusia ja kaiteita eli reilejä, joissa temppuja tehdään.

Miesten ja naisten kilpailuihin kelpuutetaan kuhunkin karsintojen kautta 20 parasta, kuitenkin siten, että jokaisesta maanosasta pitää mukana olla vähintää yksi kilpailija. Yhdestä maasta voi samassa kisassa olla enintään kolme kilpailijaa.