Rukouspäivänjulistuksesta ei ehkä sittenkään tehdä omaa lakia. Eduskunnan perustuslakivaliokunnan enemmistö on kallistumassa sille kannalle, että julistuksen antamista ei tule säätää lailla presidentin tehtäväksi.
Perustuslakivaliokunta linjasi alustavasti kantaansa tänään äänin 9-8. Lakia vastustavan enemmistön muodostivat vasemmistopuolueiden ja vihreiden edustajat. Valiokunta viimeistelee kannanottonsa asiaan huomenna.
Lakia vastustavien piiristä on esitetty, että nykyistä käytäntöä presidentin antamasta julistuksesta voitaisiin jatkaa samaan tapaan, kuin presidentti esimerkiksi vuosittain avaa yhteisvastuukeräyksen.
Erimielisyys koskee asian kirjaamista lakiin. Arvostelijoiden mielestä presidenttiä ei voida lailla sitoa julistuksiin, joiden sisältöön hän ei itse voi vaikuttaa.
Lain säätämistä oli pidetty tarpeellisena sen jälkeen, kun perustuslakivaliokunta oli aiemmin katsonut, ettei presidentillä voi olla muita kuin laissa säädettyjä tehtäviä.
Presidentti on antanut rukouspäiväjulistuksia vuodesta 1931, mutta taustalta löytyy pitkä perinne kuninkaanvallan ajoilta asti.