Rukouspäiväjulistuksesta annetaan eduskunnalle lakiesitys. Hallituksen äänestys asiasta päättyi lukemiin 10-4.
Rukouspäiväjulistusta koskevasta lakiesityksestä tuli ensimmäinen kiistakysymys, josta pääministeri Matti Vanhasen (kesk.) hallitus joutui äänestämään.
Rukouspäiviä on vietetty jo vuodesta 1676 alkaen. Tasavallan presidentti on on antanut julistuksen ja siihen littyvät Raamatun tekstit vuodesta 1931 saakka. Julistus luetaan kirkoissa uuden vuoden päivänä.
Julistuksen valmistelee kirkkojen edustajien ekuumeeninen neuvosto. Presidentillä on sen suhteen vain allekirjoittajan rooli.
Julistuksessa otetaan muun muassa kantaa ajankohtaisiin asioihin krsitillisestä näkökulmasta. Siinä kehoitetaan viettämään yleistä kiitos-, katumus- ja rukouspäivää määrättyinä ajankohtina. Julistuksessa määrätään myös rukouspäivien saarnojen aiheet.
Julistuksesta on tullut ongelma uuden perustuslain myötä. Sen mukaan presidentillä ei voi olla muita kuin lakiin perustuvia tehtäviä, eikä julistus ole perustunut lakiin. Oikeuskansleri Paavo Nikula on tulkinnut se olevan rinnastettavissa lakiin vuosisataisena tapaoikeutena. Eduskunnan perustuslakivaliokunta ei kuitenkaan ole tulkintaa hyväksynyt, minkä vuoksi kulttuuriministeri Karpela päätti esittää rukouspäiväjulistuksen saattamista lain muotoon. (Kaleva, STT)