Kiista rukouspäiväjulistuksesta on ratkennut hieman yllättävällä tavalla. Siitä ei säädetä lakia, kuten hallitus esitti. Ennen lopullista ratkaisua äänestettiin sekä hallituksessa että eduskunnassa.
Ruotsin kuninkaat, Suomen suurruhtinaat eli Venäjän tsaarit ja Suomen presidentit ovat muutamaa poikkeusta lukuunottamatta antaneet julistuksen 450 vuoden ajan. Uusi perustuslaki kuitenkin teki asian ongelmalliseksi. Sen mukaan presidentillä ei voi olla muita kuin lakiin perustuvia tehtäviä.
Viime vaalikaudella oikeuskansleri Paavo Nikula katsoi uskonnonvapauslain käsittelyn yhteydessä, että presidentti voi antaa julistuksen ilman lakia, koska vuosisatainen tapaoikeus muodostaa lakiin rinnastettavan oikeusperinteen. Tuolloinen perustuslakivaliokunta torjui ajatuksen jyrkästi.
Kulttuuriministeri Tanja Karpela vei lakiesityksen eduskunnalle hallituksen äänestyksen jälkeen. Kaiken piti olla kunnossa, mutta Kimmo Sasin johtama nykyinen perustuslakivalokunta ei lakia hyväksynyt. Se ei myöskään turvautunut Nikulan aikaisempaan tulkintaan, vaan etsi kolmannen tien.
Presidentti voi allekirjoittaa julistuksen, mutta ei enää valtioneuvoston esityksenä, vaan vetoomuksena, jonka opetusministeriö veisi suoraan presidentille. Tekstistä katoaisi maininta hallituksen päätöksestä, ja siitä poistettaisiin kaikki käskymuodot. Ministeri ei varmentaisi presidentin allekirjoitusta eikä julistus tulisi säädöskokoelmaan.
Näin murtui vanha ja arvokas suomalainen perinne. Vastustajien ajattelussa on piirteitä ylihygieniasta. Vaikka julistuksesta olisi säädetty laki, ketään ei tietenkään olisi voitu pakottaa kirkkoon uudenvuodenpäivänä kuulemaan julistusta ja siihen liittyviä Raamatun tekstejä. Suomessa on uskonnonvapaus, jota kaikki kunnioittavat.
Monikulttuurisuus ei saa merkitä sitä, että suomalaisten tulisi hylätä omat arvonsa, moraalinsa ja tapansa. Maahanmuuttajien on noudatettava uuden kotimaansa lakeja, yhteiskunnan normeja ja moraalisääntöjä. Nyt ilmeisesti monikulttuurisuus painoi enemmän kuin suomalaisten oikeus noudattaa omia perinteitään. Kokoomukselle kiista voi kostautua seuraavissa vaaleissa.
Viime vuosina julistuksessa ovat korostuneet yleisinhimilliset arvot. Tasavallan presidentti Tarja Halonen painotti viimeksi vanhempien asemaa ja arvoa perheessä. Presidentti on aikaisemmin ilmaissut haluavansa jatkaa perinnettä. Toivottavasti niin tapahtuu, vaikka julistus muuttuikin eduskunnan käsittelyssä vetoomukseksi.
paakirjoitus@kaleva.fi