Pääkirjoitus

Ru­kous­päi­vä­ju­lis­tuk­ses­ta ei saa tinkiä

Satoja vuosia vanhasta perinteestä, hallitsijan antamasta rukouspäiväjulistuksesta, on tullut yllättävä ongelma.

Satoja vuosia vanhasta perinteestä, hallitsijan antamasta rukouspäiväjulistuksesta, on tullut yllättävä ongelma. Uuden perustuslain mukaan presidentillä ei voi olla muita kuin lakiin perustuvia tehtäviä. Jotta presidentti voi antaa julistuksen, asiasta on säädettävä laki. Eduskunnan perustuslakivaliokunta tuli tähän tulkintaan käsitellessään uskonnonvapauslakia. Oikeusministeriön mukaan julistus on ristiriidassa uskonnonvapauslain kanssa.

Ruotsin kuninkaat, Suomen suurruhtinaat eli Venäjän tsaarit ja Suomen presidentit ovat aina 1600-luvulta asti antaneet vuosittain julistuksen, jossa määrätään neljä rukouspäivää ja niille raamatuntekstit. Nyt oikeusministeri Johannes Koskinen haluaa romuttaa pitkän perinteen vetoamalla uskonnonvapauslakiin, koska julistus ministeriön mukaan suosisi vain yhtä uskonnollista suuntausta.

Ministeriön virkamiehen mukaan kysymys on "vain" perinteestä. Juuri siksi julistus onkin tärkeä. Suomalaisessa yhteiskunnassa täytyy olla myös perinteitä. Jos nyt annetaan periksi, voidaanko seuraavaksi kieltää suvivirren veisuu koulujen kevätjuhlissa tai joulurauhan julistus muita uskontoja syrjivänä?

Alun perin virheen teki eduskunnan perustuslakivaliokunta. Uskonnonvapauslain käsittelyn yhteydessä oikeuskansleri Paavo Nikula katsoi, että presidentti voisi antaa julistuksen ilman lakia, koska vuosisatainen tapaoikeus muodostaa lakiin rinnastettavan oikeusperinteen. Valiokunta torjui ajatuksen jyrkästi.

Hallituksessa lain valmistelu kuuluu kulttuuriministeri Tanja Karpelalle. Hän ansaitsee kiitokset siitä, ettei hän ole taipunut oikeusministeriön edessä. Tärkeintä on, että eduskunta päättää, hylätäänkö vai säilytetäänkö perinne. Jos lain antaminen tyssää valtioneuvostoon, asiasta voidaan tehdä lakialoite.

Suomessa vaikuttavat kristityt kirkkokunnat ovat mukana määrittelemässä rukouspäivän tekstejä ja julistusta. Viime vuosina ovat korostuneet yleisinhimilliset arvot. Tasavallan presidentti Tarja Halonen painotti viimeksi vanhempien asemaa ja arvoa perheessä. Presidentti onkin ilmaissut haluavansa jatkaa perinnettä.

Ministeri Koskinen sortuu ylihygieniaan. Ketään ei pakoteta kirkkoon uudenvuodenpäivänä kuulemaan julistusta ja siihen liittyviä Raamatun tekstejä. Monikulttuurinen Suomi ei saa merkitä sitä, että suomalaisten tulisi hylätä omat arvonsa, moraalinsa ja tapansa. Maahanmuuttajien on noudatettava uuden kotimaan lakeja ja yhteiskunnan toimintatapoja sekä otettava huomioon sen arvot ja moraalisäännöt. Suomessa on uskonnonvapaus. Sen perusteella yli 90 prosentilla kansasta on oikeus noudattaa omia perinteitään.

paakirjoitus@kaleva.fi