Kärsämänkyläläiset kesäasukkaineen ovat talkootyönä korjanneet vanhaa rukoushuonetta jo kahtena kesänä. Taloudellista tukea korjaukselle yhdistys on saanut Rantsilan seurakunnalta, lionsklubi Rantsila-Temmekseltä sekä Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselta.
"Iso apu avustuksilla ja lahjoituksilla tietenkin on ollut. Talkoolaisten työpanos on ollut merkittävä, työtunteja on paljon tehty. Kesäasukkaat, jotka usein ovat myös entisiä kyläläisiä, ovat olleet innokkaita talkootyötä tekemään", kiittelee yhdistyksen varapuheenjohtaja Kari Similä.
Ajatus rukoushuoneen kunnostamisesta syntyi muutama vuosi sitten paikalla pidetyillä seurakunnan maakirkossa. Rukoushuoneella on lähes joka kesä pidetty kirkonmenoja, mutta rakennuksen huonon kunnon vuoksi se alkoi olla arveluttavaa.
"Kosteusvaurioita oli jo ehtinyt tulla, mutta lahoa ei ehtinyt tulla kuin yhteen nurkkaan. 1980-luvulla korjattiin katto, se on estänyt pahemmat vauriot."
Avustuksen hakemista varten kyläläiset rekisteröivät virallisesti jo pitkään toimineen rukoushuoneyhdistyksen. Ympäristökeskuksen avustuskohteena rukoushuone on tyypillinen, sillä sitä annetaan kulttuurihistoriallisesti merkittäviin kohteisiin rakennusten säilymistä edellyttäviin toimenpiteisiin.
Hakijana voivat olla omistajat, vuokralaiset omistajan suostumuksella sekä yhteisöt ja yhdistykset. Seurantalojen omistajat voivat hakea tukea Suomen Kotiseutuliitolta, kirkollisiin kohteisiin ei ympäristökeskuksen avustukset ole tarkoitettu.
"Kyläläiset ovat aikoinaan rukoushuoneen talkoilla rakentaneet. Kyläläiset katsovat, että heidän velvollisuutensa on toimia siten, että heidän isoisiensä rakentama talo säilyy", perustelee arkkitehti Britta Passoja ympäristökeskuksesta.
Kahden kesän aikana rukoushuoneen hirsiseinän alin hirsikerta on vaihdettu, vanhat ikkunat korjattu sekä laitettu lattiakin uusiksi. Varapuheenjohtaja Similä arvelee korjauksen valmistuvan lopullisesti ensi kesän aikana.
"Ensi kesän aikana rakennetaan nyt rakennuksesta purettu kuisti."
Rukoushuoneen remonttia esittelemään tulleet rakennustutkija Juhani Turpeinen Pohjois-Pohjanmaa museosta ja aluearkkitehti Anneli Salmela antoivat Similälle rahanarvoisia vinkkejä.
"Kyläläisiltä kerätystä puutavarasta on myös mahdollista hakea avustusta, siitä voi laskuttaa markkinoilla olevan puutavaran hinnan", totesi Salmela.
Turpeisen mukaan rakennushankkeen voi pilkkoa useampaan kokonaisuuteen. Näin avustusta on mahdollista hakea useampana vuonna.