Karvoskylän ortodoksinen rukoushuone vihittiin maanantaina kirkoksi. Samalla tilat testattiin tosikäytössä, sillä pieni kirkko oli ääriään myöten täynnä vieraita.
Kaikki eivät mahtuneet seisomaan suitsukkeiden ja mirhamin tuoksuun sisälle, vaan osa vieraista istuskeli auringonpaisteessa kuunnellen liturgiaa kaiuttimista.
Kirkon vihki Oulun ortodoksisen hiippakunnan piispa, metropoliitta Panteleimon. Olennainen osa seremoniaa oli alttaripöydän pyhittäminen kätkemällä sinne reliikki, eli pyhäinjäännös. Samalla alttarista tuli suljettu, jonne pääsee vain papisto.
Aktiivisuudessa toivomisen varaa
Kiuruveden ortodoksisen seurakunnan ainoa kirkko on ollut tähän saakka Kiuruvedellä. Karvoskylän ohella rukoushuoneita on ollut Pyhäsalmella ja Haapaveden Kytökylällä.
Yleisesti kirkkoon kuuluvien määrä on ollut laskussa jo pitkään, mutta Panteleimon katsoo silti toiveikkaana ortodoksisen kirkon tulevaisuuteen.
Vaikka muuttovirta idästä syö perinteisten ortodoksialueiden hiippakuntien jäsenmääriä, on ortodoksisen väestön määrä koko maassa säilynyt suunnilleen ennallaan.
"Ihmiset muuttavat nykyisin länteen ja etelään, joten ortodoksien määrä siellä lisääntyy. Kirkon täytyy olla siellä, missä ihmisetkin ovat", Panteleimon kertoo.
Ortodoksinen väestö on saanut lisää jäseniä muun muassa Etelä-Suomessa ja Vaasan alueella. Myös Kiuruveden ortodoksinen seurakunta on kasvanut hieman viime aikoina.
Karvoskylän seurakunnan alueella on noin 200 ortodoksia. Koko Kiuruveden ortodoksisen seurakunnan jäsenmäärä on noin 600.
Täysin huoleton piispa ei voi olla, sillä Kiuruveden ortodoksisen seurakunnan jäsenmäärä on tippunut vuosikymmenien aikana parista tuhannesta noin neljäsosaan ja ortodoksinen kirkollishallitus on joutunut pohtimaan sen olemassaoloa.
Kiuruvedelle on annettu lisäaikaa neljä vuotta, jonka jälkeen katsotaan, jatkaako se itsenäisenä seurakuntana.
"Sitoutumista kirkkoon on, mutta kirkkoväen aktiivisuudessa olisi vielä toivomisen varaa", metropoliitta toteaa.
Karvoskylällä isännöitsijän tehtävät siirtyivät kirkon vihkimisen myötä Jarmo Pylkköselle.
Isännöitsijän virka on seurakunnan antama luottamustoimi, joka vastaa luterilaisen kirkon suntion työnkuvaa. Pylkkönen vastaa käytännön järjestelyistä, kuten kirkon siisteydestä.
"Ihan mieluisaa hommaa. Tämä on talkootyötä ja minulla on onneksi iso joukko auttajia", Pylkkönen toteaa.
120 vierailijaa uudessa kirkossa
Pylkkönen ei koe mahdollista itsenäisen seurakunnan menettämistä ongelmana. Vaikka Kiuruveden seurakunta lakkautettaisiin itsenäisenä yksikkönä, ei se vaikuttaisi kirkon toimintaan juuri millään tavalla. Vain pappi tulisi muualta.
Kristuksen kirkastumisen päivänä vihityssä kirkossa vieraili noin 120 ihmistä. Aiemmin Karvoskylän tsasounassa pidetyissä jumalanpalveluksissa on käynyt vain noin 10--20 ihmistä.
Pääsiäisen aikoihin Karvoskylän kirkossa on paljon toimintaa, muuten jumalanpalveluksia pidetään noin kerran kuukaudessa.