Kovaa investointiohjelmaa vuodet vetäneen Kuusamon ensi vuoden talousarviosta alkaa näkymään, mikä on kupletin juoni, vaikka kaupunki joutuukin jatkamaan reipasta rakentamista osin pakon edessä.
Torstaina julkistetun vuoden 2003 talousarvion yhtenä teemana on käyttömenojen supistaminen, mutta ne kasvavat siitä huolimatta nettona 4,1 prosenttia. Erityisesti käyttötalouspuolella kuormaa kasvattavat erikoissairaanhoidon kulut ja palkkamenot.
Kuusamon kaupunginjohtaja Kyösti Tornberg sanoo, että ne on arvioitu tulevalle vuodelle mahdollisimman realistisesti. Se näkyy isona kasvuna, vaikka nyörejä on kiristetty.
"Kaupunki on investoinut viime vuosina runsaasti ja on mukana kehittämishankkeissa niin monella suunnalla, että menoja oli pakko laskea. Velkaantumista ei saada muuten kuriin", Tornberg muistutti.
Ensi vuoden nettoinvestoinnit ovat silti 5,5 miljoonaa euroa. Kuluvalla tilikaudella rakentamiseen sijoitetaan nettona noin kuusi miljoonaa euroa.
Kasvukeskusrooli vahvistuu
Kuusamo luottaa yhä vankemmin matkailuun. Elinkeinoihin käytettävästä miljoonan euron investointipotista lohko nielaisee leijonan osan, lähes 700 000 euroa.
Rukalla kaupunki osallistuu Vuosselin portin uuden, kuuden istuttavan hissin huoltorakennuksen tekemiseen. Se rakennetaan Rukakeskus Oy:lle lunastusperiaatteella. Lisäksi Ruka saa uudet kokoustilat ja Tropiikki liikuntahallin. Näiden rahoituspäätökset ovat varmistumassa juuri kauppa- ja teollisuusministeriössä.
"Rukan kokoustiloihin on tulossa 15 prosentin rahoitus KTM:stä. Tätä asiaa on työstetty yhdeksän kuukauden ajan ja nyt näyttää siltä, että hanke lähtee liikkeelle ensi keväänä", Tornberg kertoi.
Ensi vuonna pakollisia menoja tuovat muun muassa peruskorjaukset. Yksi suurimmista kohteista on Kirkkokedon koulu, jossa painitaan homeongelmien kanssa.
Lähivuosiksi taloussuunnitelmaan kirjatut arvioluvut ovat niin rajuja, etteivät ne voi talousjohtaja Esa Niinisalonkaan mukaan toteutua.
Uutta lainaa ensi vuonna joudutaan ottamaan 2,2 miljoonaa euroa. Vuodelle 2004 lainatarpeeksi on laskettu jo neljä miljoonaa ja seuraavalle tilikaudelle reilut kolme miljoonaa euroa.
Niinisalon mukaan seuraavina vuosina käyttömenojen kasvu on puristettava 2-3 prosenttiin, palkkamenojen kasvua vastaaviksi.
Kuusamo ei uusista lainoista huolimatta ole vielä korviaan myöten veloissa. Asukasta kohden velkataakka on alle valtakunnan keskiarvon, mutta kehitys huolestuttaa.
"Tavoitteena on pysäyttää lainanotto. Vuodessa kohtuullista olisi miljoonan euron lisävelka, eli suunnilleen sama kuin elinkeinopoliittiset investoinnit", Niinisalo laskee.
Kuusamo painottaa ensi vuonna alueyhteistyötä, elinkeinojen kehittämistä, lasten ja nuorten olojen kohentamista sekä keskuskaupungin kehittämistä.
Tornbergin mukaan suuria odotuksia luodaan sille, että Koillis-Suomen aluekeskusohjelman teesit alkavat muuttumaan lihaksi.
Vuonna 2004 Posio on liittymässä Koillismaan seutukuntaan ja Salla harkitsee myös samaa päätöstä.
"On kuulunut puheita, että koko Itä-Lapin pitäisi suuntautua Kuusamoon. Saa nähdä, ottaako Salla ensimmäisen askeleen. Kävi miten tahansa, neljän kunnan yhteisten palveluiden rakentaminen jatkuu", Tornberg sanoi.
Keskuskaupungin kehittämisessä mielipiteitäkin jakava asia on Kirkkolahden ylittävän kevyenliikenteen sillan rakentaminen. Sen hinnaksi on laskettu 2,5 miljoonaa euroa.Tornbergin arvion mukaan keskustan elinvoimaisuutta tukeva hanke voi toteutua lähivuosina.
Nuorien houkuttimeksi kaavaillaan myös Kuusamo-bonusta. Väki vähenee tänä vuonna edelleen 150 asukkaalla. "Se on noin puolet pahimpiin vuosiin verrattuna", Esa Niinisalo laskee.
