Rukalla keskustellaan syyskuussa myös metsistä ja ilmastonmuutoksesta.
Ilmastonmuutos, metsät ja biopohjaiset tuotteet puhuttavat Rukalla syyskuun puolivälissä, kun Kuusamossa järjestetään nyt jo toisen kerran World BioEconomy Forum -biotaloustapahtuma.
Puhujina tapahtumassa on maailman vaikutusvaltaisimpia biotalouden toimijoita niin politiikan, tutkimuksen kuin yritystoimijoidenkin puolelta.
– Pohdimme yhdessä ratkaisuja nykyisiin ja tulevaisuuden ympäristöhaasteisiin, sanoo tapahtuman koordinaattori, oululaisen NC Partnering Oy:n toimitusjohtaja Jukka Kantola.
Kantolan mukaan World BioEconomy Forum pyrkii inspiroimaan biotalouden toimijoita julkisella ja yksityisellä sektorilla etsimään innovatiivisia tapoja valjastaa bioresursseja. Päämääränä on kestävä ja taloudellisesti merkittävä biotalous.
– Metsätaloudella on valtavavat mahdollisuudet muun muassa tekstiilipuolen sovelluksissa. Suurin osa kuluttajista ei tiedä, että lähes 70 prosenttia kaikesta vaatetuksesta perustuu materiaaleihin, jotka on tehty öljystä, ja planeettamme suurimpia saastuttajia ovat näistä tekstiileistä peräisin olevat mikromuovipartikkelit.
– Biohajoavissa selluloosapohjaisissa tekstiilikuiduissa on valtava potentiaali ratkaisemaan tätä ongelmaa. Me haluamme näyttää, mihin kaikkeen puu taipuu, Kantola sanoo.
Tälle vuodelle foorumin teemaksi on valittu muovi. Muovin maailmanmarkkinoiden koko on noin 400 miljoonaa tonnia, josta vain kaksi prosenttia perustuu biopohjaisiin raaka-aineisiin.
– Materiaalia hallitsevat fossiiliset raaka-aineet, ja ne halutaan nyt korvata uusiutuvilla. Biomassa kääntyy myös muovituotteiksi, Kantola vakuuttaa.
Foorumin aiheet ovat erityisen ajankohtainen pohjoissuomalaisittain, sillä suunnittelun alla on kolme suurta biolaitosta. Kantola itse on ollut mukana Paltamon ja Kemijärven hankkeiden valmistelussa. Hän uskoo, että myös Kemin hanke on toteuttamiskelpoinen, vaikka laitostihentymä on globaalisti ainutlaatuinen.
– Hankkeet eivät ole toteutumassa yhtä aikaa ja raaka-ainetta riittää tarvittaessa varmuudella kaikille laitoksille. Pohjoinen Suomi on metsäinventaarion mukaan juuri sitä aluetta, missä on eniten varaa lisätä puun käyttöä.
Kantola muistuttaa, että puuta tarvitaan myös mekaaniselle metsäteollisuudelle. Kuitupuuta käyttävät laitokset palvelevat näin myös Pohjois-Suomen mekaanista metsäteollisuutta.
– Suomen koko metsävaranto on Luken arvion mukaan 2,5 miljardia mottia ja tästä määrästä käytetään vuosittain alle kolme prosenttia. Tämä tarkoittaa sitä, että jos metsä ei kasvaisi yhtään, tuo varanto riittäisi meille seuraavaksi 40 vuodeksi. Varanto kuitenkin kasvaa yli neljän prosentin vuosivauhdilla ja johtaa siihen, että vuoteen 2045 mennessä varanto tulee olemaan jo yli 2,7 miljardia mottia.
Kantola myöntää, että julkisuudessa esillä olleet tiedot metsien kyvystä sitoa hiilidioksidia ja tuottaa riittävästi puuta ovat usein ristiriitaisia. Hän vakuuttaa luottavansa Luken arvioon, joka historian saatossa on osoittautunut luotettavaksi.
– Mutta juuri tämän vuoksi tarvitaan tällaisia foorumeita. Kokonaisuus ratkaisee.
Asiantuntijoita viideltä mantereelta
Ajatus globaalista biotalous-foorumista syntyi kolme vuotta sitten, kun eduskunnan talousvaliokunta vieraili Rukalla. Mukana oli myös oululainen Jukka Kantola, joka oli ideoimassa tapahtumaa ajatuksella, että kaikkea ei tarvitse ottaa vastaan Brysselistä annettuna. Davosin talousfoorumin kaltaisia, uuteen ajatteluun luotsaavia foorumeita tarvitaan lisää.
Vuosi sitten syyskuussa ensimmäistä kertaa järjestetty World Bioeconomy Forum toi Rukalle ja Kuusamoon biotalousalan johtavia toimijoita.
Tapahtumaan osallistui maailman vaikutusvaltaisimpia biotalouden toimijoita alan eri osa-alueilta. Syyskuussa tapahtuma otetaan uusiksi.
– Kattaus on kova: panelistimme edustavat viittä mannerta ja yli 15 maata. Odotetuimmat vieraat ovat Nova-Instituutin perustaja Michael Carus, Euroopan biotalouden kummisetänä tunnettu Christian Patermann sekä eurooppalaisen metsäteollisuusjärjestön puheenjohtaja ja entinen toimitusjohtaja, Navigator Group hallituksen jäsen Teresa Presas.
– Mukana on myös alan johtavia yritysjohtajia, kuten Sapin toimitusjohtaja Berry Wiersum.
Myös Greenpeacen metsäasiantuntija Grant Rosoman osallistuu tapahtumaan. Hän sanoo tulevansa etsimään täsmennyksiä siihen, mitä on ilmastoa suojeleva metsäbiotalous.
Kolmipäiväisen ohjelman on valmistellut biotalouden kehityksen puolestapuhujista koostuva suunnitteluryhmä.
Neuvontaryhmän puheenjohtajana toimivan Jukka Kantolan mukaan biotalouden osa-alueet ympäri maailman kehittyvät nyt no-peaan tahtiin, ja siksi on tärkeää kerätä alan sidosryhmät, asiantuntijat ja tärkeät toimijat yhden katon alle.