Venäläiset ovat tykästyneet suomalaiseen hapankorppuun ja näkkileipään, aivan samoin kuin suomalaiseen Viola-sulatejuustoon.
"Venäjä on noussut suurimmaksi vientimaaksemme. Markkinaosuutemme Pietarissa ja Moskovassa on lähes 50 prosenttia", kertoo Vaasan & Vaasan
-konsernin uusi, toukokuun lopulla aloittanut toimitusjohtaja Kalle Tanhuanpää.
Tuontinäkkileivissä suomalaisen Vaasan & Vaasanin Finn Crispin osuus Venäjällä on peräti 80 prosenttia. Ruotsalaisten näkkileipäylpeys Wasabröd jää selvästi hopealle.
Venäjällä suomalaisia kovia leipiä rouskuttavat erityisesti 18-55-vuotiaat, aktiiviset, koulutetut naiset. Heille hapankorput ja näkkileivät ovat terveystuotteita.
Tänä päivänä 15 paikkakunnalla Suomessa sekä Ruotsissa ja Baltiassa toimiva Vaasan & Vaasan on maailman suurin hapankorpun valmistaja ja toiseksi suurin näkkileivän valmistaja. Näkkileivässä edelle menee ruotsalainen Wasabröd, joka on enemmän kuin tuplasti Vaasan & Vaasania suurempi.
Ruotsalaiset yrittivät näkkileipärynnäkköä Suomeen vuonna 1997 ja onnistuivatkin siinä, kun Suomen puolustusvoimat lipesi tilaamaan leipänsä Pohjanlahden länsipuolelta. Nyt Suomen armeija ostaa näkkileipänsä, joka on yleensä Vaasan Koulunäkkiä tai Maukasta, kotimaasta, kuten on tehnyt 1800-luvun lopulta asti.
Vaasan & Vaasan vie näkkileipiä ja hapankorppuja lähes 50 maahan ja 50 000 kauppaan ympäri maailmaa. Venäjän ja Pohjoismaiden lisäksi suurimpia vientimaita ovat Saksa, Benelux-maat, Yhdysvallat ja Britannia.
Kisaa Suomen
suurimman tittelistä
Vaasan & Vaasan kisaa toisen valtakunnallisen leipojan Fazer Leipomot Oy:n kanssa Suomen suurimman tittelistä. Puntit ovat aika tasoissa. Suomessa toimii kaiken kaikkiaan noin 800 leipomoyritystä, joista suurin osa on hyvin paikallisia.
Suomi on maailman ykkönen ruisleivän kulutuksessa, aivan samoin kuin Ruotsi on ykkönen näkkileivän rouskuttajana. Vaasan ruispalat on noussut Suomen suosituimmaksi leiväksi. Valittujen Palojen tutkimuksen mukaan se on valittu myös Suomen luotetuimmaksi ruokaleipämerkiksi kolmena vuonna peräkkäin. Jokainen suomalainen syö vuodessa keskimäärin 135 Vaasan ruispalat -leipää.
Tanhuanpää arvioi, että suomalaisten leivänkulutus ei voi enää paljon kasvaa. Kasvua voi tulla siitä, että erityisesti ruisleipää pidetään terveyttä edistävänä tuotteena.
Vaikka Suomi haukkaa ruisleipää, ovat vaaleat ruokaleivät ajaneet ohi, kun katsotaan tuoreiden leipomotuotteiden kokonaismarkkinoita euroissa. Vaaleiden osuus on suurin, 41 prosenttia.
Tummille ruokaleiville jää 33 prosentin, kahvileiville 21 prosentin sekä pasteijoille ja piirakoille noin viiden prosentin osuus AC Nielsen -markkinatutkimuslaitoksen mukaan.
Ruisleivän ystävät ovat ostouskollisia omalle merkilleen, kun ovat sen kerran löytäneet. Ostot jakautuvat tasaisesti eri viikonpäiville vuoden mittaan. Kahvileipien myynti piristyy jonkin verran kesällä.
"Tehtaissa on juhannuksen edellä kova kiire. Leipää myydään paljon. Ehkä suomalaisten mieltymys grillimakkaraan siivittää myös leivän myyntiä. Kesällä ollaan paljon ulkona ja ulkoilmassahan ruokahalu kasvaa ja onko silloin sopivampaa välipalaa kuin voileipä?" pohtii Tanhuanpää.
Vaasan & Vaasan hankkii ruisjauhot suomalaisilta mylly-yrityksiltä, jotka ostavat viljan. Kotimaasta ruista ei saada enää tarpeeksi. Kevään tuoteuutuus on aitoon taikinajuureen leivottu sataprosenttinen täysjyväruisleipä.
