"Ei yhtään kalaa", noituu Jan Kåre Sivertsen vetäessään ylös Näätämövuonossa yön yli pyytänyttä verkkoa. Ennen paikalta tuli hyvin kampelaa, nykyään siitä saa vain kuningasrapuja. "Kampela on kadonnut Näätämövuonosta kokonaan", Sivertsen sanoo, kun laidan yli nousee jälleen yksi pitkäkoipi.
"Kampelaverkko on vielä niin pienisilmäinen, että se menee ravuista kokonaan pilalle. Kerrankin verkossa oli monta sataa ihan pientä rapua", hän kertoo ja alkaa irrotella otuksia. Se on hidasta, sillä silmukat ovat kiertyneet moneen kertaan koipien ja kilven ympärille. "Pohjasiimaa ei kannata laittaa enää ollenkaan, sillä ei tule mitään kun rapu syö syötit."
Venäläisten Kuolan vuonoihin istuttama kuningasrapu alkoi levitä Varanginvuonoon 1980-luvulla ja jo vuosikymmenen lopulla se alkoi olla ongelma. "Vielä kuusi vuotta sitten sisävuonoissa oli kalaa. Turskaa, seitiä, silliä ja kampelaa tuli hyvin. Mutta ei rapu kyllä ole ainoa syy, myös hylkeitä ja pikkuvalaita on paljon ja ne pelottavat kalaparvia." Nykyään Näätämövuonon kalastajat joutuvat ajamaan jopa 30 kilometrin päähän saadakseen saalista.
Sivusaaliina verkoista tulleet ravut pitää nykyisten määräysten mukaan heittää takaisin mereen, joten Sivertsenkin tarttuu koipeen ja heittää ravut laidan yli - laittomasta pyynnistä kun saa 2 000 kruunun sakot!
Lähes kaikkiruokainen rapu syö levää, meritähtiä, simpukoita ja merisiilejä sekä kaloja ja niiden mätiä. Sukeltajat kertovat ravun hyökkäävän jopa hiekassa makaavan kampelan selkään.
"Se syö villakuoreen mätiä ja voi vielä vaikuttaa turskan ja luonnonlohen kantoihin", Sivertsen epäilee.
Rapuja on lisäksi kaikkialla, jopa 400 metrin syvyydestä rantamatalaan. "Kun laskuvesi tulee nopeasti, jää rapuja varsinkin syksyllä kuiville ja niitä voi poimia rannaltakin", Sivertsen kertoo.
Syksyn turistikiintiö tuhat rapua
Norjan kalastusministeriö on osoittanut tämän vuoden kiintiöstä ensi kertaa 1 000 rapua matkailuprojekteihin.
"Finmarkun matkailuyrittäjät ovat anoneet lupaa turistipyyntiin 5-6 vuotta", Sivertsen kertoo. Rapu täydentäisi hyvin Jäämeren kalastussafareita, joilla merikalaa pyydetään sekä verkoilla että juksaamalla.
Sivertsenin Näätämövuonolle viemät matkailukalastajat, joista suurin osa on suomalaisia, ovat kiinnostuneita ravunpyynnistä. Itä-Finmarkussa suunnitellaan pyynnin näyttämistä myös japanilaisille turisteille, sillä suurin osa jalostetuista kuningasravuista viedään Japaniin. Pohjois-Norjassa käy myös paljon suomalaisia sukeltajia, joita rapujen pyydystäminen kiinnostaisi.
"Kuningasrapu on yksi Pohjois-Norjan vetovoimatekijöistä", korostaa pohjoisen alueen yhteistä matkailuhanketta Saariselällä vetävä Jouko Parviainen. Hankkeessa on mukana matkailuyrittäjiä Pohjois-Suomesta, Pohjois-Norjasta ja Luoteis-Venäjältä. Kuningasrapu tulee kalastusmatkojen lisäksi olemaan osa Ruijan luontoretkiä, sillä se kiinnostaa Parviaisen mukaan myös muita kuin kalastajia. Vaikka rapu sisältyy Saariselän ravintoloiden arktisille ruokalistoille, olisi sen näkeminen ja syöminen Jäämeren rannalla yksi Ruijan retken huipentumista.
Parviainen onkin tyytyväinen Itä-Finnmarkun matkailuyrittäjien saamasta kiintiöstä - vaikka pitääkin sitä turhan pienenä.
Pyynti laajenee Norjassa
Kuningasravun pyyntisesonki alkaa tänä vuonna entistä aikaisemmin eli jo 1. lokakuuta ja jatkuu joulukuun loppuun asti. Norjan pyyntikiintiö on 200 000 rapua, mikä on kaksi kertaa enemmän kuin viime vuonna. Kiintiöstä 190 000 on kaupallista pyyntiä ja 10 000 tutkimuspyyntiä, josta 1 000 rapua on osoitettu matkailuprojekteihin.
Pyyntialuetta on laajennettu lännessä Svrholtklubben -niemeen Laksefjorden -vuonon länsirannalle, idässä se ulottuu Venäjän rajalle.
Pyyntiin pääsee tänä syksynä noin 200 alusta, joista yli 80 on uusia. Pyyntiluvilla korvataan rapujen aiheuttamia vahinkoja ja niitä myönnetään vain aluksille, jotka ovat pyytäneet joko turskaa tai rasvakalan mätiä rapujen pyyntialueella.
Vaikka laivalastillinen Oslovuonoon
Tänä kesänä ravun todettiin levinneen pohjoisessa jo Huippuvuorille. Syyskuun puolivälissä kaksi pohjoisella Barentsinmerellä kalastanutta norjalaista troolaria joutui myös lopettamaan pyynnin saatuaan yhdellä vedolla koljan sijasta kaksi tonnia rapua alueelta, jossa sitä ei ennen ole ollut.
Kuningasrapu onkin tärkein aihe Norjan ja Venäjän marraskuussa alkavissa kalastusneuvotteluissa. Pohjois-Norjan kalastajat vaativat sen vapaan pyynnin sallimista.
"Muutama Finmarkun kalastaja uhkaa viedä Oslovuonoon laivalastillisen rapuja jos niiden leviämistä ei saada Pohjois-Norjassa kuriin", Sivertsen kertoo.
Myös hänen mielestään pyynti pitäisi vapauttaa ainakin sisävuonoissa.
"Itse olen silloin tällöin löytänyt kissakalan sisältä pikkuravun jalan mutta suuriksi kasvaneilla ravuilla ei ole luontaisia vihollisia lainkaan."