Kigali-Pariisi-Geneve Ruandassa muisteltiin koko Afrikan lähihistorian verisimpiin kuuluvia päiviä keskiviikkona, kun presidentti Paul Kagame sytytti ikuisen tulen kansanmurhan muistomerkille maan pääkaupungin Kigalin lähistöllä sijaitsevalla Gisozin vuorenhuipulla.
Muistomerkin ympäristössä sijaitseviin joukkohautoihin on haudattu liki neljännesmiljoonan Kigalissa tapetun tutsin ja maltillisen hutun jäännökset. Tämän lisäksi muistomerkin yhteyteen on pystytetty museo kunnioittamaan kansanmurhan uhrien muistoa.
Symbolisena eleenä seremoniassa laskettiin haudan lepoon parisenkymmentä arkkua, joihin oli koottu uhrien jäännöksiä. Seremonia jatkui läheisellä stadionilla, missä pidettiin kahden minuutin hiljainen hetki uhrien muistoksi.
Kagamen lisäksi seremoniaan osallistuivat muun muassa entisen siirtomaavallan Belgian pääministeri Guy Verhofstadt, Etelä-Afrikan presidentti Thabo Mbeki, Ugandan presidentti Yoweri Museveni ja Etiopian pääministeri Meles Zenawi.
"Siihen, että kansainvälisen yhteisön iljettävä piittaamattomuus unohtuu, kuluu iäisyys", sanoi Belgian ulkoministeri Luis Michel.
Ruanda pyysi
hiljaista hetkeä
YK:n on julistanut huhtikuun 7. päivän Ruandan kansanmurhan muistopäiväksi. Piskuinen keskiafrikkalainen valtio kehotti kaikkia maailman maita muistamaan keskiviikkona kansanmurhan uhreja hiljaisella hetkellä. YK:n toimitiloja ja Ruandan edustustoja lukuunottamatta pyyntö kaikui enimmäkseen kuuroille korville.
Euroopan komissiossa Brysselissä hiljainen hetki kuitenkin pidettiin:
"Tänä surullisena muistopäivänä haluan korostaa niiden toimien tärkeyttä, joilla vahvistetaan rauhaa, ja taistellaan köyhyyden poistamisen sekä lain kunnioittamisen puolesta. Sota, epätoivo, huono hallinto ja alikehittyneisyys ovat sallineet rotuvihan yltymisen kansanmurhaksi. Sitä emme saa koskaan enää päästää tapahtumaan", sanoi komission puheenjohtaja Romano Prodi muistosanoissaan.
Ranska puolestaan kiisti syytökset, joiden mukaan maassa ennen kansanmurhaa ja sen aikana olleet ranskalaissotilaat olisivat toimittaneet aseita ja antaneet sotilaskoulutusta hututappajille. Ranskan puolustusministeri Michele Alliot-Marie sanoi maan radiossa keskiviikkona, että moiset syytökset ovat"skandaalimaisia ja täysin perättömiä".
Ranskalaisen toimittajan, Patrick de Saint-Exuperyn viime kuussa julkaisemassa kirjassa esitetyt väitteet perustuvat toimittajan tekemiin sotilaiden haastatteluihin.
Yli 800 000 tutsia ja maltillista hutua tapettiin sata päivää kestäneen kansanmurhan aikana keväällä 1994. kansainvälisen yhteisön ja YK:n seuratessa voimattomina.
YK ei kiinnittänyt tarpeeksi huomiota
YK:n pääsihteeri Kofi Annan myönsi Ruandan kansanmurhan 10-vuotispäivän viestissään keskiviikkona, että YK, sen jäsenjärjestöt ja koko kansainvälinen yhteisö eivät kiinnittäneet tarpeeksi huomiota alkavan tuhon merkkeihin Ruandassa 1994.
Annan vaati viestissään maailmaa varautumaan paremmin kansanmurhiin ja ryhtymään ajoissa toimiin niiden estämiseksi.
Annan esitteli itse Genevessä YK:n ihmisoikeuskomission erityisistunnossa suunnitelman kansanmurhien estämiseksi. Suunnitelmaan kuuluu muun muassa YK:hon perustettava erityisedustaja virka. Erityisedustajan tehtävänä olisi varoittaa YK:n turvallisuusneuvostoa ja yleisistuntoa kansanmurhan uhista.
Ruandan kansanmurhan jälkeen laadituissa raporteissa on syytetty Britanniaa, Ranskaa ja Yhdysvaltoja toimettomuudesta ennen kansanmurhaa. Myös Annanin itsensä on useissa kommenteissa katsottu olevan osaltaan syypää tapahtumiin. Annan oli 1994 vastuussa YK:n rauhanturvatoimista.
YK:lla oli ennen kansanmurhaa Ruandassa rauhanturvajoukkoja. Tilanteen kiristyessä joukkojen kanadalainen komentaja Romeo Dallaire pyysi joukkojen vahvistamista. Näin ei tehty, vaan YK päinvastoin vähensi joukkojen määrän 270:een.
Myös sotilaalliset
toimet mahdollisia Sudanissa
Pääsihteeri Annan varoitti Genevessä myös, että Sudanissa saatetaan vaatia ulkopuolista asioihin puuttumista, ehkä jopa sotilaallisesti, jos kansainvälisiä avustustyöntekijöitä ei päästetä taistelujen repimälle Darfurin alueelle.
Sudanin hallituksen tukemat kapinalliset ovat ihmisoikeusjärjestöjen mukaan tappaneet, ryöstäneet raiskanneet paikallisia asukkaita Darfurin alueella Länsi-Sudanissa. Noin 670 000 ihmistä on paennut kodeistaan Darfurin alueelta. Naapurimaahan Tshadiin on paennut noin 110 000 ihmistä.
Annanin mukaan Darfurissa on käynnissä etninen puhdistus, jonka pysäyttämiseksi tarvitaan ulkopuolisia voimia. "On elintärkeää, että kansainväliset humanitaariset työntekijät ja ihmisoikeusasiantuntijat pääsevät esteettä alueelle ja uhrien luo. Jos tähän ei saada lupaa, kansainvälisen yhteisön on valmistauduttava nopeisiin ja soveltuviin toimiin", pääsihteeri sanoi.
"Tällaisissa tilanteissa tarkoitan " toimilla" toimenpidejatkumoa, johon saattaa kuulua myös sotilaallinen toiminta", pääsihteeri jatkoi.