Pääkirjoitus

Ro­vian­tis­sa on ai­nek­set

Moni Kalevan lukija hieraisi toissa keväänä silmiään, kun uutinen kertoi, että Oulun valkosipuliöiden vietto päättyy.

Moni Kalevan lukija hieraisi toissa keväänä silmiään, kun uutinen kertoi, että Oulun valkosipuliöiden vietto päättyy. 1990-luvun alusta lähtien järjestetty tapahtumahan oli yksi Oulun kesän kiintopisteistä. Väkeä saapui kaupunkiin kauempaakin niin, että aluksi Rotuaarille, myöhemmin torin alueelle ahtautui kerralla jopa parikymmentätuhatta ruoan ja juoman maistelijaa.

Valkosipuliyön idea oli mainio, mutta tapahtuma alkoi kärsiä tutuista lieveilmiöistä: nuorison ja vanhemman väen rankasta ryyppäämisestä, siitä johtuvista häiriöistä ja roskittumisesta. Valkosipuliyö myöskään ei kyennyt uudistumaan. Lopulta ongelmaksi nousivat elintarvikemääräykset, jotka vaikeuttivat pienyrittäjien osallistumista tapahtumaan.

Pettymyksen jälkeen jäätiin odottamaan uutta, ja sellainen on nyt nelipäiväiseksi levitetty Roviantti-tapahtuma. Paikka on entinen, torialue, keskipisteenä on edelleen ruoka, jonka höysteenä toimii juomien ohella musiikki.

Roviantin viimeisen päivän tänään alkaessa voi jo sanoa, että koossa ovat perusainekset hyvälle kaupunkifestivaalille ja Oulun kesän uudelle vetonaulalle.

Alkuperäisissä kaavailuissa uuden tapahtuman haluttiin perustuvan ruokaan ja gastronomiaan aiempaa kansainvälisemmässä hengessä. Samalla tarkoituksena oli nostaa esiin pohjoisia raaka-aineita.

Ainakaan ensimmäisellä kerralla kansainvälisyys ei juuri näy, vaikka aasialaisiakin herkkuja on saatavilla. Kaikkiaan tarjontaa on silti sen verran, että vierailu alueelle tuskin aiheuttaa monelle pettymystä. Tulevina vuosina ruoan valmistajia soisi olevan mukana enemmänkin.

Torin kivipinnalle pystytetystä alueesta on saatu yllättävän viihtyisä, mikä on paikan vetovoiman kannalta aivan olennainen seikka. Kun pöydät ovat täynnä väkeä, mieleen tulevat jopa näkymät Münchenin Oktoberfestista.

Roviantti-alue on nyt rajattu torin laitaan niin, että normaali torielämä ja alueen ravintolat eivät festivaalista kärsi. Todennäköisesti ne pikemminkin hyötyvät.

Roviantin konkreettisen näkyvyyteen kannattaa vastaisuudessa kiinnittää huomiota. Pari lippua ei paljasta torille saapuneelle tietämättömälle turistille, että suoja-aitojen sisällä on menossa kulinaristinen happening. Alueen sisällä ulkomaalainen turisti puolestaan on vaikeuksissa lukiessaan ruokalistoja ja hintoja. Ne ovat vain suomeksi.

Kertakäyttöjätettä tapahtuma tuottaa rajusti. Sen vähentämistä on myös syytä miettiä.

paakirjoitus@kaleva.fi